Vapaasti matkustaen kehitysideoita innovoiden

 

Published on Mar 12, 2014

Kokkolalainen nuorisoryhmä valittiin vapaamatkustajiksi. Lähetimme kuvaajan heidän matkaansa Pendolinoon. Luvassa mm. blogausta, laulua ja kanssamatkustajien ilahduttamista!

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Valtavan kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen

Tee tämä työ, mutta älä käytä siihen aikaa, on melko tyypillinen pienyrityksen toimeksianto. Pienten yritysten kaupallistaminen ja brändääminen on kuitenkin vaativaa työtä, koska yleensä lähtökohtana on nollatason tunnettuus.

- Tunnettuuden luominen

- Nosteen aikaansaaminen

- Asiakassuhteiden syventäminen

Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa Kainuussa

Lama jarruttaa nyt, mutta koulutettavien määrä on kasvanut sadoilla muutamassa vuodessa.

Koulutettavia oli Kainuun alueella 650 marraskuussa 2009 ja yrityksiä oli mukana 300 – 400.

Kolme vuotta sitten koulutettavia oli vain 400 henkeä. Tietoisuus oppisopimuskoulutuksen eduista on kasvanut kokemuksen ja tiedottamisen myötä. Kun koulutus räätälöidään tarkkaan tarpeeseen, yritys saa juuri sitä osaamista mitä tarvitaan ja koulutettavien työnsaantisauma on hyvä. Kaupan ja hallinnon aloilla on ollut kasvua Kainuussa.

Määrä kävi yli 700 hengessä, kun mukana oli UPM:n paperitehtaan hiipumisen ja loppumisen aiheuttama piikki. Oppisopimuskoulutuksen etuja ovat joustavuus ja työelämälähtöisyys, vaikka se perustuukin valtakunnallisiin tutkintoperusteisiin.

• Koulutus voi lähteä liikkeelle opiskelijasta
• Opiskelija etsii yhteistyöhaluisen työnantajan
• Lisävoimaa kaipaava työnantaja voi avata keskustelun
• Koulutettavalla on oltava kiinnostus kyseiseen työhön
• Realistinen käsitys omasta osaamisesta ja toimialasta
• Teoriaopintoihin on pakko osallistua, mutten koulutuksessa ei ole järkeä

Oppisopimuskoulutettavien työllistyminen asettuu 80 – 90 prosenttiin. Työmaalla oppisopimuskoulutettavalla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin etuisuuksiin. Tieto-opetuksen aikana hänellä on mahdollisuus opintososiaalisiin etuuksiin.

• Palkkatuen suuruus on 500 euroa kuukaudessa
• Palkkatuen maksaa työvoimahallinto
• Edellytykset selviävät paikkakunnan työvoimatoimistosta

Mikroduunista miljoonabisnes

Muutama sana Mikroduunista |Suomessa on noin 310 000 yritystä. Niistä vain 105 on yli tuhannen henkilön firmoja, kun taas alle viiden henkilön mikroyrityksiä on peräti 272 000.

Tervehdys Kauppalehden blogaajille ja lukijoille. En ole ehtinyt tänne pitkään aikaa. Ehkä lumityöt ja muut askareet ovat toimineet aikavarkaina, mutta pitää silti välillä kirjoitella jotain aurinkoisesta Loviisasta.

Mikroduuni on ollut tapetilla innovaatiojunan spin-offina ja mietimme aihepiirin jatkokehittämistä viimeksi Sitrassa 3.3.2010. Lisää tietoa löytyy tästä blogista. Aiheesta keskustellaan myös Qaikussa.

Jos Suomen 1 405 000 toimihenkilöä käyttää iltaisin 10 minuuttia omaa aikaa työsähköposteihin vastaamiseen, se tarkoittaa yhteensä 53 092 500 ilmaista työtuntia vuodessa.

Muunnan tuon yllä olevan lukusarjan mikroduuniksi. Kuvitellaan, että toimihenkilöiden työtaakasta löytyy saman verran 10 euron arvoisia mikroduunipätkiä, joiden ostaminen nykysysteemeillä ja käytännöillä on liian vaikeaa, silloin tämä kaava johtaisi yli puolen miljardin euron bisnekseen.

Jos jokaisesta yrityksestä irtoaisi tonnin edestä mikroduunia vuodessa, silloin 310 000 000 euroa liikevaihtoa. Tonni vuodessa tarkoittaisi alle satasen mikroduuniostosta kuukaudessa.

Näillä laskelmilla yritän avata mikroduunimysteeriä. Pätkä- ja paskaduuneista on puhuttu 1990-luvulta alkaen. Miltä tuntuisi työn pilkkominen vielä pienempiin palasiin? Japanissa on kehitetty GPS-karttajärjestelmiä, jotka mahdollistavat mikroduunien tarjoamisen ja ostamisen kännykän avulla ja mobiilisti.

Toimiakseen systeemiltä edellytetään verojen, tel-maksujen, vakuutusten ja muiden lisukkeiden hoitoa yhdellä painalluksella. Helppoutta haetaan, onko kellään idiksiä tähän liittyen?

Pätkäduuni, etätyö ja mikroduuni

Mikroduuni on tulevaisuutta. Japanilaiset ovat keksineet tavan organisoida 24 / 7 yhteiskunnan mikroduunia. Ravintolat voivat palkata tiskaajan tai tarjoilijan GPS-karttapalvelulla mobiilisti ja duunari voi ilmoittautua kännykällään, jos tuntihinta kelpaa ja sattuu olemaan lähellä.

Samanlaisen systeemin voimme kehittää asiantuntijapalvelujen kansainvälisen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi.

Jos jokainen suomalainen ostaa  mikroduunia eurolla per päivä, silloin tältä alueelta irtoaa lähes kahden miljardin bisnes vuositasolla. Tehtävät voivat olla siivousapua, lumen luontia, lastenhoitoa, koiran ulkoiluttamista, juttuseuraa vanhuksille, logojen piirtämistä, CAD-suunnitelmien tekemistä, laulujen kirjoittamista, runojen nettijakelua, musiikin luomista. Vain mielikuvitus on rajana sille, mikä ei ole mikroduunia, koska kaikki arkityöt muodostuvat pienistä duunimoduuleista.

Mikroduunin visuaalinen valinta- ja valvontakeskus

Miten mikroduuni määritellään? Pitääkö kellään olla kokonaiskuvaa tarjolla olevista tehtävistä ja toimeksiantojen suorittajista vai valvooko jokainen vain omaa mikromaailmaansa?

Japanilaiseen Otetsudai-ratkaisuun kuuluu työn tarjoajan mini-CV. Mikroduunarin antamien tietojen perusteella työnantajat voivat karttapohjaisesta järjestelmästä valita lähellä olevista parhaista tarjokkaista pikaduunin suorittajan.

Työntekijä kaipaa tietoa tehtävästä, työajasta, osaamisvaatimuksesta, palkkiosta jne.

Kesätyöt kiinnostavat opiskelijoita

Porvoossa kesäduunin hakuaika meni umpeen 5.3.2010. Yli viisitoistavuotiaat tarjoavat mielellään työpanostaan kaupungin 120 tunnin slottiin. 785 hakijaa tavoittelee tarjolla olevaa 70 kesätyöpaikkaa. Aikaisemmin hakijoita on ollut 700, joten määrä on nousussa.

• vain kymmenen prosenttia saa kesäduunin
• kaupunkien kesätyöpaikat kiinnostavat nuoria

Porvoossa on tarkoitus laittaa tietoja valinnoista kaupungin verkkosivuille, mutta henkilölistaa ei voi julkistaa, koska se olisi ristiriidassa henkilötietolain kanssa. Porvoolaisnuoret saavat 120 tunnin kesäpestistä 902,78 euron korvauksen.

Henkilövalintoja ei tehdä arpomalla, koska se antaisi väärän kuvan nuorisolle. Valinta tapahtuu hakemusten pohjalta. Parhaat kutsutaan haastateltaviksi, jolloin hakijoilla on mahdollisuus esittää parhaat puolensa.

Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Mikroduunista puhuttiin viisaita Sitrassa

Mikroduunista puhuttiin viisaita Sitran ylimmässä kerroksessa 3.3.2010 kello 09 – 11. Aihe avautui lumikolaamisen kautta.

- hyvät asiat saavat kimmokkeen pienistä arkihavainnoista

- jalkiopallojoukkueellinen tapasi toisensa Sitran upeissa tiloissa

- hahmottelimme mikroduunin tulevia mahdollisuuksia

- irtoaako mikroduuneista puolen miljardin kokoinen bisnes

- Sitra ja TEM suhtautuivat ruohonjuurialoitteeseen rakentavasti

- avoin yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen ongelmanratkaisun

Lukisin tapaamisen vahvuudeksi uudenlaisen, innovaatiojunasta opitun, lähestymistavan. Avoimuus pitää ovet ja ikkunat selkosen selällään, jotta operaatioiden kehittämiseen saadaan valtakunnan, Euroopan ja maailman parhaat voimat. 

Vain euro päivässä mikroduuniin tekee lähes kaksi miljardia

Tutkailen mikroduunin potentiaalia. Euro päivässä per Suomen kansalainen paljastaa mikroduunin potentiaalin:

1 euro per päivä

365 päivää vuodessa

5 miljoonaa suomalaista

1 x 365 x 5 000 000 = 1 825 000 000 euroa

Lähes kaksi miljardia euroa vuodessa on paljon rahaa ja tämä tekemätön työ ei välttämättä löydä tekijäänsä nykyisillä toimintamalleilla. On olemassa byrokratia- ja asenne-esteitä. Uuden teknologian sovelluksilla näiden poistaminen on mahdollista.

Miten tavoitamme tämän potentiaalin? Onko laskelma realistinen? 10 prosenttia tuosta summasta on edelleen lähes kaksisataa miljoonaa euroa ja prosentti olisi 20 miljoonaa euroa. Suuret luvut tekevät mikroduunista kiinnostavan.

Kuukausitasolla jokainen suomalainen käyttäisi keskimäärin 30 euroa mikroduunien ostamiseen. Kaikki imeväiset eivät osta lastenhoitoakaan tällä summalla, mutta jotkut teettävät remppaa huomattavilla summilla, joihin tarvitaan useita mikroduunareita.

Haasteena on mikroduunin organisoiminen, maksupolitiikka, tarpeen ja tekijän kohtaaminen.

Nuorisotyöttömyys on vaikea ongelma

Tuoreet työttömyysluvut kertovat, että 15 –24 vuotiaista oli tammikuussa työttöminä jo 22,7 prosenttia eli useampi kuin joka viides.

Huhtikuussa nuorten työttömien määrä kasvaa, kun oppilaitosten kevätlukukausi loppuu, ponnahtavat nuorten työttömyysluvut hyvin todennäköisesti yli 40 prosentin.

Jo viime vuoden toukokuussa ylitettiin 38 prosentin nuorisotyöttömyysaste. Vuonna 1994 alle 25-vuotiaista yli 37 prosenttia olivat työttömänä. Silloin pätkätöiden luojana oli työhallinto, joka perusti paljon määräaikaisia työsuhteita työttömyyden torjumiseksi.

Keskustelemme 3.3.2010 kello 09 – 11 vielä pienemmistä työsuhteista eli mikroduuneista ja miten niiden tekeminen onnistuisi uuden teknologian ja raja-aitojen kaatamisen kautta.

Nuoriso ja vanhemmat kilpailevat samoista duuneista

Nuorisotyöttömyyden lisääntymistä pelätään. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samoista työpaikoista nuorten kanssa ovat nyt kilpailemassa myös vanhemmat työttömät ja lomautetut, joiden entisestä ammattitaidosta on muuttuneilla työmarkkinoilla vain vähän hyötyä.

Kuntien mahdollisuudet työllistää nuoria ovat aiempaa heikommat siksi, että kuntien talousahdinko on syvempi. Kunnat tarjoavat nuorille työharjoittelua, mutta eivät tarjoa heille palkkaa eivätkä työllistymistä harjoittelun jälkeen.

Työharjoittelua tarjotaankin vaihtoehdoksi toimettomuudelle siinä toivossa, että nuoret löytäisivät kiinnostavan alan, jotta he hakeutuisivat opiskelemaan. Osa kunnista maksaa myös työnantajille pientä kannustusrahaa, jotta työnantajat palkkaisivat työttömiä nuoria. 

Osa nuorista, joilla on jo ammattiin tai tutkintoon johtava koulutuspaikka, miettii nyt tarkkaan, milloin kannattaa valmistua. Opintotuen määräajat ovat sen verran väljät, että valmistumista pystyy hyvinkin lykkäämään vuodella tai kahdella.

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.

Parempia sähköisiä palveluja mikroduunin edistämiseksi

Sähköisiä palveluita halutaan parantaa ja julkisia hankintoja keskittää. Miten tämä vaikuttaa mikroduunien organisointiin?

Julkisten palvelujen ulkoistamisessa mikroduunit tarjoavat oivan harjoitusmaaston. Pienten duunien teettämistä organisaatioiden ulkopuolella harva vastustaa. Palveluseteleiden nykyistä laajempi käyttö edistäisi mikroduunin kehittämistä.

Miten työn tuottavuutta pitäisi kehittää 2010-luvulla? Tuottavuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että samassa ajassa saadaan valmistettua enemmän tai arvokkaampia asioita tai tarjottua laadukkaampia palveluita kuin aiemmin.

Miten tietoyhteiskunnan kehittäminen voisi vastata tuottavuuden nostovaatimukseen? Julkinen hallinto ei toimi tarpeeksi hyvin sähköisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kasvutyöryhmä tähtää suurten hankintojen keskittämiseen, mutta mikroduuni on usein paikallista ja pientä.

Tuottavuus ei välttämättä tarkoita sitä, että tuotetaan enemmän, vaan että tuotetaan parempaa. Kasvu on hidastunut 1970-luvulta alkaen. 2000-luvulla se laski yli kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Kasvutyöryhmä ehdottaa myös, että vastuu julkisten sähköisten palvelujen kehittämisestä annettaisiin yhdelle selkeälle taholle, valtionvarainministeriölle.

Lisäksi julkisia hankintoja tulisi keskittää entistä ammattimaisempiin organisaatioihin ja opiskelijoiden etuisuuksia voitaisiin karsia.  Tämä saattaa olla myrkkyä pk-yrityksille: mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vähenevät olennaisesti, kun hankintojen volyymit kasvavat ja hankinnan kohteista tulee suuria kokonaisuuksia.

Kaikessa täytyy huolehtia siitä, että tuottavuus syntyy laadusta.

Asialistan pähkinän purkua innovaatiojunassa

Innovaatiojunan asialista.fi pähkinä from Antti Lindström on Vimeo.

Kuvaus ja editointi by Antti Lindström.

Aiheen esittely: Innovaatiojunassa pohdittiin asialista.fi verkkopalvelua, joka toisi yhteiskunnallisen päätöksenteon helpommin ymmärrettäväksi ja -lähestyttäväksi tavallisen kansalaisen näkökulmasta.

Erkka Piirainen kommentoi: Paljon hyviä pointteja. Tuo asialistan häivyttäminen ja asian nostaminen on hyvä suuntaus silloin kuin haluaa seurata tiettyä asiaa.

Asialista-muodon hyvä puoli on kuitenkin sama kuin kustomoimatta toimitetun päivän lehten - sieltä näkee mikä on ajankohtaista nyt ja törmää aiheisiin, joista ei tiennyt välittävänsä.

Asialistan ja sanomalehden ero on tietty usein se videollakin sivuttu, eli sen lukeminen ei ole yhtä sujuvaa.

Innovaatiopähkinöiden esittely innovaatiojunassa

Innovaatiojunassa avataan tehtäviä eli pähkinöitä. Koko ideakokonaisuus avauttu melko mukavasti tässä keskustelussa. Arjen yksittäiset innovaatiot vallalla olevan kulttuurin tilalle...