Nostalgia on sairaus

Ulkona tuulee. Olemme palanneet perinnemaisemaan. Wiirilä on kaukana etelässä, mutta sielläkin on yhä kana kynittävänä.

Sain tänään viestin Itä-Uudeltamaalta, jossa tavoitteena oli kylämaisemien elvyttäminen.

Meillä on Viirilässä mielenkiintoinen kohde, jonka entisöintiin ja uudistamiseen tulemme panostamaan sekä rahaa että henkistä energiaa.

Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Suuret menot eivät kaataneet Novaa

Nova Groupin edustaja uudistaa talousteoriaa tulkinnallaan, että suuret menot ja vaalirahoitustuet eivät kaataneet Novaa ja Nova Groupia. Aikaisemmin konkursseista on voinut syyttää sydämetöntä verottajaa tai herkkänahkaisia velkojia, mutta Antero Merisalon mukaan seitsemän johtavan novalaisen konkurssirikossyyte johtuu poliisin  “mielikuvituksesta”.

Minusta Merisalon ajatus on mielenkiintoinen ja siksi asian pohdintaa pitää jatkaa. Keh. Maa. Suo –yhdistyksen lahjoituksilla Suomeen saatiin porvarihallitus. Novan 100 000 – 400 000 euron panostus ei mennyt harakoille, koska sen jälkeen Suomi on syössyt lamaan ja sieltä nouseminen ei ole mahdotonta, mutta perin toivotonta kuitenkin.

Suomi tarpoo nyt niskojaan myöden velkasuossa. Valtio ottaa velkaa tuhansia kertoja enemmän kuin Nova. Samalla tavalla se panee veronmaksajat - siis meidät - suurten menojen maksumiehiksi. Velkaantumisen ideana on, että ökyrahaedustajien pullakahvit eduskunnan kuppilassa edelleen jatkuisivat ja etteivät virkamiehet ja -naiset nälkää näkisi. Ehkä poliisikin kuuluu pullamössöporukkaan.

Novaa syytetään konkurssirikoksesta, mutta lahjuksen vastaanottajat eivät poliisin mukaan ole syyllisiä. Tämäkin osoittaa luovaa ajattelua ja ennustaa Suomen nopeaa siirtymistä Luovaan Talouteen. Minusta lahjonnan vastaanottajien vastuuta pitäisi laajentaa, kun avokätinen auttaja joutuu vaikeuksiin. Onhan se kelvotonta, jos isänmaan ystävät pannan telkien taa ja poliitikot pesevät likapyykkinsä lahjapesukoneissa, matkustavat Nova-lipuilla, ostelevat sohvia Nova-alennuksilla, kuuntelevat 60-vuotuisjuhlissa Nova-artisteja, kompastelevat lautakasoihinsa, rakentavat ARA-asuntoja ja seitsemän seinähullua talousneroa laitetaan kiven sisälle.

On se niin väärin. Minusta parasta olisi rakentaa häkki eduskunnan ympärille, jotta rikos ja rangaistus eivät kääntyisi yhteiskunnassamme päälaelleen. Puhemies Niinistö työpaikkaterrorisoisi häkkipuluja ja –puudeleita, kunnes joka ikinen pyytäisi eroa tehtävistään ja siirtyisivät lopulta matalapalkkatehtäviin kansakunnan kaatopaikoille. Paskaduunia pitää olla riittävästi tarjolla tämän näytelmän varsinaisille rosvoille. 

Ajatus saunan taakse viemisestä elää!

Pienten ja keskisuurten yritysten pääoman tarve

Kirjoitin tämän jutun tänään Kauppalehteen ja päätin julkaista sen tässäkin blogissa samanlaisena.
Keskiviikko, Syyskuu 3, 2008 10.11 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Raha & valta, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Biojalostamot, Ekorakentaminen, Teknologia, Varallisuuden hallinta

PK-yrityksen kasvun rahoittaminen johtaa yrittäjä-omistajan vaikeisiin valintatilanteisiin. Hyvin pyörivä pk-yritys on saanut pankista lainaa ja pieniä tukiaisia tuotekehityshankkeisiin. Markkinoinnin, myynnin, kaupallistamisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoittaminen on usein paljon vaikeampaa. Rahat tuppaavat loppumaan tuotekehitysvaiheessa. Usein sekin jää puolitiehen ja matka menstykseen mutkistuu.

Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus, väitetään. Olen nähnyt lukuisia hyviä ideoita, joihin ei Suomesta ole löytynyt rahaa, ei edes ymmärrystä. Moni innovaatio päätyykin ulkomaisten omistajien käsiin, koska sopivaa, kärsivällistä ja järkevää rahaa ei kerta kaikkiaan löydy Suomesta. Mutta satoja ituja valuu pesuveden mukana, kun innovaattorit nääntyvät, keksinnöt vanhenevat ja yritysaihiot kaatuvat.

Vaikeina aikoina ”puheiden ja tekojen välinen juopa” syvenee, kun pankit kiristävät luotonantoaan, ja pääomasijoittajat tulevat yhä varovaisemmiksi. Ideoista syynätään kaikki mahdolliset riskit. Puheet innovaatioiden merkityksestä joutaa roskakoriin, koska rahoittajat haluavat pelata varman päälle. Riskirahoitus on sana, jota Suomessa pitää käyttää äärimmäisen harvoissa tilanteissa. Silti tyhmiä sijoituksia tehdään jatkuvasti menneisyyden aloihin, jotka olivat joskus riskittömiä.

Usein kasvuvaiheen kynnyksellä myös yrittäjiltä ja omistajilta menee pupu pöksyyn. Pääomasijoittajiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Ajatellaan, että pääomasijoittajat hamuavat hallituspaikkoja. Hallituksesta käsin etsitään saumakohtaa innovatiivisen yrityksen kaappaamiseksi.

Menneisyydestä löytyy pelottavia esimerkkejä ja yrittäjien keskuudessa kiertää huhuja päätähuimaavista puhalluksista. Rahan voimalla hankittu valta-asema ei välttämättä takaa kaappaajille varmaa menestystä. Yritysten onnettomista vallankaappauksista löytyy esimerkkejä on kasapäin.

Sen sijaan viisaan rahan tulisi hakeutuu luottamukselliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön keksijöiden, innovaattoreiden ja yrittäjäomistajien kanssa. Osaamisintensiivisten firmojen menestyskonseptiksi ei riitä seteleitä pullottava kassa, koska pääoman karttumisen lopullinen turva ja varmuus tulee vain markkinoilta eli ostavilta asiakkailta.

Kuopiolainen Bella-Veneet Oy:stä kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä, että varastossa on 30 miljoonan euron edestä muoviin käärittyjä huvi- ja hyötyveneitä. Tämä vastaa puolen vuoden tuotantoa. Yhtiö lomauttaakin sen takia 250 työntekijää. Marco Bjurströmin viihdefirmat ovat tehneet tappiota ja toiminta pyörii rahoittajien armoilla. Ruotsalainen Saab vähentää autojen tuotantoa, kerrottiin äsken. Fordin omistama Volvo on viime vuosina tehnyt miljoonien eurojen tappiot. Tämä selittäneet myös osittain sen, miksi oululaisen Electrobit Oyj:n vaikeudet jatkuvat.

Ennakoiko tämä huonompien aikojen tuloa? Ihmiset jättävät veneet ja sirkusliput ostamatta. Kiinteistöjen kauppa on hiljentynyt. Ostajat odottavat hintojen laskua. Pankit eivät enää lainaa rahaa suin päin kelle tahansa, jolla on hienomman menopelin tarve tai hinku asettua asumaan entistä komeampaan mökkiin.

Rahoitusmarkkinoilla tapahtuu turbulenssista huolimatta hyviäkin asioita: kehityskelpoisten pk-yritysten rahoitukseen on tulossa uusia pääomainvestointimalleja. Pankit ja rahoittajat joutuvat rahoittamaan luotonantoa entistä tuottoisammalla toiminnalla. Kiinteistösijoittamisen eväät on syöty loppuun ja nyt kasvua ja kannattavuutta on haettava kasvukykyisistä ja –hakuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

Onneksi niitä sentään on, mutta oikeiden ja turvallisten kohteiden valinta muuttuu entistä vaativammaksi tehtäväksi. Rahan pitää osua oikeaan kohtaan. Markkinoilta on löydettävä sellaisia rakoja, jotka edelleen takaavat kannattavan kasvun. PK-yritysten kannattaa nyt korva tarkkana kuunnella pääomasijoitustoiminnan muutoksen tuulia. Vaikeat ajat ovat aina joillekin mahdollisuus.

Innovaation kaupallistaminen

Innovatiivisten yritysten kaupallistaminen vaatii rahaa. Mutta mikä tekee innovaation kehittäjän riski- ja pääomasijoittajan kannalta kiinnostavan? Uuden maailmoja syleilevän yrityksen kassaa pitäisi paisuttaa tulevia investointeja ja kansainvälistymistä varten.

Keksintöjen kehittäjät eivät välttämättä näytä fantastisia numeroita menestystarinan alkuvaiheessa. Sijoittajat ovat kuitenkin sekä varovaisia että kärsimättömiä tulosten suhteen. Hitaasta tuloskehityksestä harvat innostuvat ja suurista riskeistä tuskin kukaan riemastuu.

Tässä sitä on ongelmaa purtavaksi. Nokian kaltainen tuloksentekokone lataa pöytään huipputuloksia vuodesta toiseen, joista riittää jaettavaa myös omistajille ja sijoittajille. Start-up innovaattori lataa Powerpointilla seinälle unelmakuvia unelmatehtaista, jotka vuolevat kultaa “sit kun”.

Innovaattoriyrityksen voitonjakoon pääsee vasta vuosien kuluttua. Nokian likvidit varat olivat vuoden vaihteessa 11,8 miljardia euroa. Keksijä-yrittäjä-innovaattorilla on korkeintaan tuulen huuhtoma lompakko takataskussaan.

Suomeen puuhataan innovaatioyliopistoja, teknologian puuhamaita, hautomoita lienee joka kylässä, erinäisiä tuki- ja rahoitusluukkuja on niin paljon, että harva kaikkia löytää ilman GPS navigaattoria. Sitra, Tekes, TE-keskus, Finnvera, Keksintösäätiö, alueelliset ja paikalliset riskisijoitusyksiköt ja tietenkin pääomaa tarjoavat pankit.

Ilman vakuuksia ja näyttöjä innovaattori joutuu kiertämään luukulta luukulle, ja aina tarjotaan samaa kaavaa: Business Plan, markkinatutkimus, kumppanit jonoon, kerää toimiva johto, tee sitä, hanki referenssejä jne.
Keksijä-innovaattori-yrittäjä kiertää seminaareissa, kuuntelee konsultteja, yrittää myydä vimpaintaan + palveluaan vasemmalle ja oikealle alihintaan. Haaviin tarttuu alussa referenssikohteita ja pilottitoimituksia, koe-eriä ja heikkokatteista näennäis-hankkeita. Näyttöjen saamisen kierteessä kassa tyhjenee entisestään.

Uusien tuotteiden ja palvelujen lanseeraamiseen pitäisi palkata osaavia ihmisiä, johtoryhmää tulisi vahvistaa, ideoita innovaattorilla riittää, tuotekehitystä olisi jatkettava ja piloteista saadut palautteet pakottavat parannuksiin. Kierrettä on niukoilla resursseilla toimivalle usein mahdoton hallita.

Silti oravanpyörässä on pakko pyöriä, poiskaan ei pääse. Ken on leikkiin lähtenyt, joutuu myös leikin kestämään. Järisyttävät tulosluvut, muhkeat osingot omalle työpanokselle ja kassassa lilluvat miljoonat ovat haaveita vain. Arjen täyttävät nousevat laskupinot. Tilauskirja ammottaa tyhjyyttään. Ja silti hankkeessa voi olla siemen johonkin paljon suurempaan.

Isot volyymit, massatuotanto, skaalaedut ja koko tuotantoketjun tiukka hallinta olisi se resepti, jolla start-up innovaattorikin jonain päivänä käärisi rahaa liiveihinsä. Laiha lohtu on, että tuhannet kohtalontoverit kamppailevat samojen kysymysten parissa.

Monilla teistä on varmaan omakohtaista kokemusta yrittäjyyden alkuvaiheen ja innovaatioiden lanseerauksen vaikeuksista. Näen omassa työssäni ajoittain näitä kuolemanlaaksossa kamppailevia ja haluaisin avata keskustelua tämän innovaatiointoilun ja luovan talouden varjoon jäävästä uurastuksesta.

Menestystarinoista kerrotaan ja viisastellaan, mutta synnytystuskissa rimpuilevan uuden luojan vaikeuksista vaietaan visusti. Mikä neuvoksi? Miten saisimme viisasta rahaa nykyistä helpommin keksijöiden ja kehittäjien käyttöön? Riittäkö se, mitä Tekes, Sitra ja TE-keskukset tekevät?

Onko tarjolla muita rahoitusinstrumentteja? Ja miten alkuvaiheen outsiderit, viisaat rahoittajat ja ohjaajat voisivat nykyistä paremmin löytämään toisensa?

Innovaatiot, ennusteet ja rahoitus

Innovaatiot liittyy aina ennustettavuuden ongelma. Uudella (start-up) organisaatiolla ei ole vakiintunutta asemaa, ei vahaa rakennetta, jatkuvuuden ulkoiset tunnusmerkit ovat heikkoja tai olemattomia.

Asiakkuuksien ja kumppanuuksien rakentaminen on hidas prosessi. Sijoittajat empivät uuden ja oudon edessä. Turvallisuutta hakeva pääoma hakeutuu luonnollisemmin vanhan, vakaan ja tulosta näyttävä tasaisen tappavaa tulosta tuottavan liiketoiminnan piiriin.

1. Potentiaali
2. Maailmanlaajuinen toiminta
3. Selkeät tavoitteet ja päämäärät (ilman oikeat strategiaa edetään kuin päätön kana)
   
4. Viestintä, vuorovaikutus, verkottuminen, kumppanuudet
5. Tiimin, joukkueen, kumppanuuksien rakentaminen
   
6. Kilpailukyky
7. Potentiaalin tavoittaminen
8. Myynnin ja markkinoinnin tehokkuus
9. Pentration
10. Dedication
11. Saturation
12. Power dynamics
13. Social dynamics
    
14. Suomen asema maailmassa (olemattomat kotimarkkinat)
15. Ajankäytön ja resurssien hallinta
16. Koulutus ja osaamisen levittäminen

Tutor Partners

Tutor Partners Oy, Helsinki Tutor Partners on suomalainen yritysrahoitukseen ja järjestelyihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut Corporate Finance- ja asiantuntijapalveluyritys.