Juttelen Irjan kanssa huomisen mahdollisuuksista

Suomi - Finland avautuu edelleen etäisenä pohjoisena maana, jossa uusien ajatusten ja toimintatapojen esittäjiä tuijotetaan alta kulmien.

Lausetta lentävää tai sananpartta, juuri tämän hetken, on vaikea irrottaa suomalaisten mielistä. Siksi jatkamme kokeilua, jolla tavoittelemme, miten innovaatioreiden sanomaan voisi yhtyä.

Viestimme liikkuu tuntemusten alueella. Viestimme liittyvät aina vapauden mahdollisuuteen.

Suhtaudumme pieteetillä uusin käsikirjoituksiin, runouden teksteihin, jotka  aina valikoituvat julkaistuihin runoihin, joiden pääpaino on sumuisissa ja epätarkasti määritellyissä, yleisön edessä luetuissa teksteissä, joissa rytminen kanto.

Ne ovat ääneen kirjoitettuja, perustavaan laatuun tukeutuvia, joilla on erilaisia käyttötapoja. Emme saa tukeutua itseensä hypnotisoituihin narreihin, koska moni heistä palaa kotiin perinteisiin kuvioihin. Meille riittää tutun helvetin sijasta tuntematon helvetti.

Aina on oltava mahdollisuus kuulla ja vastaanottaa. Ei saa juttua graafisiin ja voimakkaasti visuaalisiin taustavaikutelmiin. Jostain tuulesta ovat syntyneet nämä pullean pilven alta tulevat liikuttavat avaukset tulevaan.

Voiko Viirilästä kehittyä matkailukylä?

Matkailu on kauan ollut tärkeä elinkeino Kainuussa. Viirilällä ei ole rinteitä, mutta Kukkupekkiä myöden pääsee kanootilla Riissalmelle ja Ruukin myllylle syömään. Kukkupekkiä pitkin pystyy ajamaan myös perämoottorilla.

Katinkulta on ollut pitkään Kainuun matkailun lippulaiva. Mitään vastaavaa ei voi Viirilään tai kylille kuvitella, mutta Ahvenkoskelle suunnitellaan venäläisten omistamaa Sport Hotel kompleksia. Vastaavasti Holiday Club Resorts investoi lyhyen ajan sisällä sata miljoonaa euroa Lappeenrantaan. Se ei kuulema tarkoita sitä, että yritys unohtaisi Katinkullan.

Päinvastoin: se rakentaa Katinkultaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla seuraavan viiden vuoden aikana. Ruotsinpyhtään investoinnit ovat vain murto-osa tästä. Näillä näkymin urheiluhotelliin sijoitetaan 25 miljoonaa euroa.

Sekin on paljon rahaa. Tämän suven aikana saamme tietää, miten työt Ahvenkoskella lähtevät käyntiin. Löytyykö rahaa riittävästi? Viirilään vieritettynä tavoitteen on pitäisi olla BB-tasoista mikroinvestointia. Saadaanko sellaisia aikaiseksi? Liian aikaista sanoa juuta tai jaata, mutta Venäjän talouden nousu mahdollistaisi matkailubisneksen laajentamisen Kymijoen rannoilla.

Mahdollisuuksia on, mutta riittääkö tahtoa, tietoa ja taitoa?

Kauko-ohjatut robotit tekevät mikroduunia kuussa

Mikroduunin määritelmää en ole vielä tavoitellut, mutta kuvan kone ilmentää mikrojobia, jota tehdään kauko-ohjatusti kuun pinnalla.

Mikroduuni-keskustelijoiden mielessä nämä snadit duuni ovat pieniä palvelutehtäviä, joiden suorittamiseen ei ole koneita eikä vapaita resursseja yrityksissä.

Osaamisintensiivisiä mikroduuneja on runsaasti. Osa niistä asettuu mainiosti etätyökategoriaan. Mikroduunimarkkinoilla on tehtäviä, jotka ovat

1. hyperpaikallisia
2. paikallisia
3. kansallisia
4. eurooppalaisia
5. globaaleja
6. jotkut ovat aikakriittisiä 24/7 yhteiskunnassa
7. osa on täsmäosaamista vaativia

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.

Pätkäduuni, mikroduuni, pikkuduuni portaalin pohdintaa

Mikroduuni –portaalin toiminnallisia ehtoja ovat:

1. Tehtävän antaja (nimi ja osoite)

2. Sijainti (karttapohjainen järjestelmä)

3. Tehtävän kuvaus (kuva, teksti, grafiikka)

4. Hinta (tarjouspyyntö tai urakkahintaehdotus)

5. Maksutapa (tarvitseeko oman “pankin”?)

6. Ehdot (aika, paikka, alku, valmis, luovutus, laatu)

Mietin tässä OVI-portaalin soveltuvuutta. Sinne voi sijoittaa kuvia. Siellä on kalenteri. Se toimii kännykällä, mutta se on henkilökohtainen.

Toimiiko pikkuduuni pelkkänä kohtauspaikkana? Ottaako se vastuuta tehtävien sujumisesta? Tuoko se myös hallinnollista lisäarvoa? Miten varmistetaan, että duunitori kehittyy ja pysyy mukana kilpailussa?

Matkailu avartaa

Vuokatti ei vedä matkailijoita entiseen tapaan. Paikalliset lehdet kertoivat, että tänä talvena Venäjältä tulee kolmekymmentä prosenttia vähemmän matkailijoita.

Venäläisten uusrikkaiden tilalla on nyt entistä enemmän tavallista keskiluokkaa. Se näkyi sekä parkkipaikalla että kaupoissa.

Vaikutus näkyy kaupoissa. Palasin äsken Sotkamon keskustasta ja Johanneksenpojissa oli yllättävän hiljaista.

Silmämääräistä ja subjektiivista havainnointiani ei voi pitää tarkkana, mutta muistissa on vertailukohtia vuosien takaa. Taantuma puree ainakin ulkomaalaisiin, mutta verottaako se myös kotimaista turismia?

Tilannetta seurataan ja kirjoitan aiheesta heti kun uutta tietoa tulee. Pitäisikö tästä tarjota juttua?

Globe Hope ja Katinkulta Kampissa Joulukuussa 2009

Näillä kahdella asialla ei ole suoraa yhteyttä, mutta molemmat ovat suhteellisen uusia brändejä omilla aloillaan.

Katinkulta ja muutamat muut hiihtokeskukset mainostivat palvelujaan Kämpissä ennen joulua.

Globe Hope Oy on noussut ostavan yleisön tietoisuuteen 2000-luvulla. Katinkulta hyppäsi julkisuuteen 1990-luvulla.

S-ryhmään kuuluva Sokotel-ketju jatkaa Kainuun Sanomat 19. syyskuuta 2009 mukaan Katinkullan kylpylä- ja ravintolatoimintojen harjoittamista. Myynti Maakunnalle ei ole edistynyt. Katinkullan kiinteistöjen omistajana on entiseen tapaan Holiday Club Resorts Oy.

S-ryhmä osti vajaa neljä vuotta takaperin Holiday Club Finlandin kylpylähotellin liiketoiminnot tytäryhtiölleen Sokotel Oy:lle.

Holiday Club Resorts on Katinkullan kiinteistöjen omistaja ja investoija. Yhtiö vaihtoi vajaa vuosi sitten omistajaa. Toimiva johto, Työeläkevakuutusyhtiö Varma, Teollisuussijoitus ja yksityissijoittajat ostivat lokakuussa 2008 HCR Oy:n osakkeet.

Myyjä oli englantilainen kiinteistösijoitusyhtiö London & Regional Properties, LRP. Uusien omistajien ideana oli liiketoiminnan laajentaminen ja tulevien investointien joustavampi toteuttaminen.

- investointeja viikko-osakkeisiin

- golfkentän lisärakentamista

Koulujen alku tyhjentää matkakohteet

Koulujen alku pakottaa perheet pois matkakohteista, kirjoittaa Kainuun Sanomat tänään.

Perhematkailijat kaasuttavat pois, kohti etelää, matkakohteista lähes sataprosenttisesti.

Elokuu on hiljainen
Syyskuu on vielä odottamista
Ruskamatkailijat tulevat lokakuussa
Urheilijat tulevat ensilumien myötä

Matkailu on syklinen ala. Perheiden kesäloman jälkeen asiakkaat muuttuvat. Ryhmämatkalaiset ja kokousmatkailijat astuvat vähitellen kuvaan. Myös eläkeläiset liikkuvat mielellään syksyllä, kun on hiljaisempaa ja hinnat edullisempia.

Matkailukeisari löi hanskat tiskiin | Kauppalehti.fi

Lama tuottaa uusia tuulia matkailualalle. Tahkolla kuohuu. Mitähän tämä kertoo tulevasta syksystä ja talvesta? Miten suuriin järjestelyihin ala joutuu lähivuosien aikana?

Matkailukeisari löi hanskat tiskiin | Kauppalehti.fi: "Nilsiässä toimineen Tahko Safarit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Oinonen lopettaa tehtävässään. Oinosen maanantaina yhtiökumppaneilleen lähettämässä tiedotteessa hän kertoo tulleensa irtisanotuksi heinäkuun alussa. Asiasta kertoo Savon Sanomat.

Mikko Oinonen sanoo lehdessä, että hänen irtisanomiseensa päädyttiin yhtiön pääomistajan, venäläistaustaisen Tahko-Toursin tahdosta.

- Niin kuin yleisesti tiedetään, Tahko Safarit on yrityssaneerauksessa. Silloin on aina kova tarve saada muutosta aikaan, että kurssi kääntyy, Lappalainen kommentoi Savon Sanomissa.

Tahko Safarit Oy:n hallituksen jäsen Veli Lappalainen kiistää kuitenkin Oinosen väitteen Savon Sanomien verkkosivuilla. Hänen mukaansa toimitusjohtaja irtisanoutui itse.

Itä-Suomen matkailubisneksessä pitkään mukana ollut Oinonen tunnetaan värikkäänä hahmona. Maaliskuussa Oinonen tempaisi laittamalla nimettömän lehti-ilmoituksen, jossa ilmoitti lainaavansa rahaa sitä tarvitseville. Nimettön ilmoitus sai tuolloin huomiota lehdistössäkin, minkä jälkeen Oinonen ilmoitti olleensa ilmoituksen jättäjä.

Oinonen tunnetaan myös yhteyksistään Savon toiseen tunnettuun matkailuyrittäjään Pekka Sivoseen, joka omistaa Blue One..."

Matkailumarkkinointi.info matkailusta ja sosiaalisesta mediasta

matkailumarkkinointi.info: "Matkailuliiketoiminnassa pitää näkyä ja kuulua, tavoittaa asiakkaat ja olla näiden tavoitettavissa. Parasta olisi, jos pystyisi vielä tunnistamaan asiakkaiden tarpeet perinpohjaisesti eikä olisi haitaksi tuntea omia kilpailijoitakaan. Sosiaalinen media on tämänpäivän ratkaisu kaikkiin näihin haasteisiin.

• Pitää näkyä
• Pitää kuulua
• Asiakkaiden tavoittaminen
• Asiakkaiden tarpeiden tiedostaminen ja tunteminen
  

Sosiaalisessa mediassa hyödynnetään ilmaisia teknologia-alustoja, joihin käyttäjät luovat itse sisällön. Tietoa rakennetaan ja julkaistaan siis yhdessä muiden käyttäjien kanssa - sosiaalisesti.

Sosiaalisen median avulla matkailuyrittäjä voi rakentaa haluamansa imagon ja markkinoida palveluitaan - jopa ilmaiseksi! Sosiaalinen media avaa matkailuyrittäjälle uuden viestintäkanavan. Se ei korvaa vanhoja markkinoinnin keinoja, mutta antaa työvälineitä nykyisten asiakasverkostojen ylläpitoon ja kehittämiseen.

• Ilmaista markkinointia
• Sosiaalinen media markkinointiveturina
  

Asiakas on paras markkinoijasi

Kukapa olisi parempi kertomaan palveluistasi kuin tyytyväinen asiakas? Sosiaalisessa mediassa matkailijat ovat verkostoituneet omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan yhteisöiksi, joissa he keskustelevat itseään kiinnostavista asioista. Parhaimmillaan asiakkaat toimivat matkailuyrittäjän markkinoijina ja suosittelevat hänen palvelujaan muille yhteisön jäsenille.

• Tyytyväinen asiakas
• Verkostoituneet asiakkaat
• Asiakkaat hakeutuvat yhteisöihin, joissa tapahtuu heidän kannalta kiinnostavaa
• Matkailijat suosittelevat kohteita, joissa ovat viihtyneet
  

Eräs esimerkki tällaisesta spontaanisti käyttäjien itse luomasta verkkopalvelusta on Lapsiperheiden retkiopas pääkaupunkiseudulle..."