Kainuun Etu palkittiin

Paikallislehti Koti-Kajaani uutisoi, että Kainuun Yrittäjät eivät hyväksy Kainuun Edun perusrahoituksen puolittamista. Sen pitäisi pysyä nykyisellä tasolla vuoden 2018 loppuun saakka.

Yrittäjien mukaan Kainuun Etu Oy on vahvasti tukemassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvun tukena ovat erityyppiset hankkeet, joiden tuotannon Kainuun Etu hoitaa.

Hankkeet valmistellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä ja tähän työhön tarvitaan perusrahoitusta, koska hankerahoituksilla ei voida valmistella uusia hankkeita.

Maakuntauudistuksen valmistelu on vielä kesken koskien kehittämisyhtiöiden roolia elinkeinopalvelujen tuottajana maakunnissa.

Palvelutarjontaa pitää suunnitella yrityslähtöisesti. Nurinaa on kuulunut kunnista, joissa tuumaillaan, että kehitysyhtiön palvelut ovat jääneet liian Kajaani-keskeisiksi.

Mene ja tiedä, keskustelu jatkuu. Onnea Euroopanmestaruudesta!

Miten japanilainen Otetsudai-malli toimii haja-asutusalueilla?

Yritän järkeillä mikroduunia kainuulaisesta näkökulmasta. Ikkunakuva on Sotkamon Nesteen ikkunasta. Kuulin eilen ensimmäistä kertaa japanilaisesta Otetsudai-toimintamallista, jossa tarjolla olevat duunit näkyvät paikkatietojärjestelmästä.

Miten japanilaisten kehittämä Otetsudai-malli toimii Sotkamossa tai Loviisassa ja miten se dynamisoisi paikallista kysyntää ja tarjontaa?

Tulevaisuudentutkija Ray Hammondin mielestä olemme tulleet luonnollisen evoluution päätepisteeseen. Pian  koneiden äly menee yli meidän kaikkien ymmärryksen.

Muistelen yhteisöjä ja yrityksiä, jotka pyytelevät virallisia tarjouksia muutaman sadan euron hommista, kun ovat tottuneet byrokratiaan omissa toimissaan. Voisiko tätä duunin määrittelytaakkaa siirtää koneille? Tietokannat pukkaisivat pikatarpeet, mikro- ja nanotyöt tekijöiden luureihin.

Entä jos vain ilmoittaisimme, että minulla on pieni keikka: kuka tulee auttamaan tai tekemään? Joskus tarjouksen miettimiseen menee enemmän aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Elämme jo melkein 24/7/365-maailmassa, joka synnyttää uudenlaisia mikroduuneja. Niitä ei ehdi ilmoitella lehtien pikkuilmoituksissa. Tekemisen tarpeet on saatava jakeluun välittömästi ilman viiveitä ja mikroduunarit palkataan lennosta silmänräpäyksestä.

Koneet voivat puhua meille. Tehtävänkuvaukset ovat valmiina koneilla ja ne ilmaistaan selkokielisinä asiasta kiinnostuneille. Tulevaisuuden laitteisiin voidaan syöttää ihmisyyteen kuuluvaa henkisyyttä ja moraalisia arvoja.

Dynamiikkaa tarvitaan, joustavuutta ja ketteryyttä. Luottamuspääomaa voi syntyä myös tekojen kautta ei papereita pläräämällä. EU-hankkeet ovat tuoneet kulttuurimme hirmuisesti paperisotaa, joka ei hyödytä ketään.

Voimme olla yhteydessä työnantajiimme tai potentiaalisiin mikroduunareihin kaiken aikaa kännykän ja tietokoneen avulla. Eivätkä vain ihmiset ole yhteydessä toisiinsa, vaan kaikkia tarpeellisia ja tarpeettomia laitteita, koneita, välineitä ja vehkeitä valvotaan ja ohjataan langattomasti.

Ihmisen oma vastuu itsestään, hyvinvoinnistaan, onnellisuudestaan ja työllistymisestään korostuu. Olemme syvällisesti sosiaalisia olentoja: rajattomassa ja sinkkuuntuvassa maailmassa rajaton yhteys muihin on ihmisen uusi perhe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa läheskään kaikilla ei ole pomoa, mutta ihmisen tarve kuulua johonkin ei kuitenkaan katoa.

Mikroduunin rinnalle ehkä nousee pirstoutunut elämäntyyli, jossa ihmissuhteetkin ovat verkkojen ja pikatapaamisten varassa.

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.

Globe Hope ja Katinkulta Kampissa Joulukuussa 2009

Näillä kahdella asialla ei ole suoraa yhteyttä, mutta molemmat ovat suhteellisen uusia brändejä omilla aloillaan.

Katinkulta ja muutamat muut hiihtokeskukset mainostivat palvelujaan Kämpissä ennen joulua.

Globe Hope Oy on noussut ostavan yleisön tietoisuuteen 2000-luvulla. Katinkulta hyppäsi julkisuuteen 1990-luvulla.

S-ryhmään kuuluva Sokotel-ketju jatkaa Kainuun Sanomat 19. syyskuuta 2009 mukaan Katinkullan kylpylä- ja ravintolatoimintojen harjoittamista. Myynti Maakunnalle ei ole edistynyt. Katinkullan kiinteistöjen omistajana on entiseen tapaan Holiday Club Resorts Oy.

S-ryhmä osti vajaa neljä vuotta takaperin Holiday Club Finlandin kylpylähotellin liiketoiminnot tytäryhtiölleen Sokotel Oy:lle.

Holiday Club Resorts on Katinkullan kiinteistöjen omistaja ja investoija. Yhtiö vaihtoi vajaa vuosi sitten omistajaa. Toimiva johto, Työeläkevakuutusyhtiö Varma, Teollisuussijoitus ja yksityissijoittajat ostivat lokakuussa 2008 HCR Oy:n osakkeet.

Myyjä oli englantilainen kiinteistösijoitusyhtiö London & Regional Properties, LRP. Uusien omistajien ideana oli liiketoiminnan laajentaminen ja tulevien investointien joustavampi toteuttaminen.

- investointeja viikko-osakkeisiin

- golfkentän lisärakentamista

Kainuun mekaaninen puu kasvoi 2008

Maakunnassa oli 2008 yhteensä 77 mekaanisella puualalla toimivaa yritystä. Puuteollisuuden kokonaisliikevaihto oli viime vuonna 172 miljoonaa euroa.

Nousua edeltäneeseen vuoteen 2006 verrattuna oli 23 miljoonaa euroa. Vientiin meni tavaraa 52,8 miljoonan euron edestä. Siinäkin nousua kahden vuoden takaisesta 4,9 miljoonaa euroa.

Sahojen liikevaihto oli 101 miljoonaa euroa. Jatkojalostuksen osuudeksi jäi 71 miljoonaa euroa.

Investoinnit 2008 nousivat 13,7 miljoonaan euroon.

Luvut tulevat Kainuun Etu Oy:n tekemästä yrityskyselystä. Edellinen selvitys tehtiin 2006.

Kulttuurimatkailu kutsuu Pieksämäelle

Pieksämäki tarjoaa turvallisena ja keskustaratkaisultaan kompaktina puutarhakaupunkina luontevat puitteet koko perheen matkailuun, kertoo Tervetuloa Pieksämäelle Matkailulehti 2009.

Ajamme aika ajoin Kainuuseen tai etelään Pieksämäen kautta, mutta emme ole juurikaan ehtineet perehtyä kaupungin kulttuuritarjontaan.

Olen viettänyt lukuisia odotusminuutteja kaupungin rautatieasemalla odottaessani junayhteyttä Tampereelle tai turkuun.

Juice Leskisen "Pieksämäen asemalla soi blues" muistuttaa minua monista Jyväskylän, Turun ja Tampereen-reissuista.

Puhdasvetinen Pieksäjärvi, jonka kainaloon kaupunki on kasvanut, tarjoaa kauniit rantamaisemansa kevyen liikenteen reitteineen kulkijan käyttöön, ja tunnelmallinen Poleenin puisto levittäytyy rantoja hipoen kutsuen matkailijaa viihtymään lehtipuittensa katveeseen, tarinoi runollinen matkailuesite.

Minulla ei ole moisesta muistikuvaa. Olemme kerran poikenneet keskustaan, jonka pikaruokalasta ostimme hesburgerit voidaksemme jatkaa matkaa pysähtymättä. Yleensä pysähdymme ABC-asemalla tankkaamaan ja olemme syöneet siellä. Mutta bensisten ruoka on usein niin kehnoa, että kuljetamme matkaeväitä ja kahvia termoksessa.

Sentraali

Sentraali Oy, Kajaani, Kajaani Sentraali Oy on kainuulainen palvelukeskus, joka tuottaa erilaisia puhelimitse toteutettavia asiakaspalveluratkaisuja pääasiassa isoille valtakunnallisille yrityksille. Hoidamme kuukausittain satojatuhansia asiakaskontakteja, joista noin puolet on asiakkaiden yhteydenottoja meihin. Toimimme Kajaanissa, Suomussalmella, Oulussa ja Helsingissä. Meitä tyytyväistä sentraalilaisia on yhteensä noin 180.