Mikroduunin visuaalinen valinta- ja valvontakeskus

Miten mikroduuni määritellään? Pitääkö kellään olla kokonaiskuvaa tarjolla olevista tehtävistä ja toimeksiantojen suorittajista vai valvooko jokainen vain omaa mikromaailmaansa?

Japanilaiseen Otetsudai-ratkaisuun kuuluu työn tarjoajan mini-CV. Mikroduunarin antamien tietojen perusteella työnantajat voivat karttapohjaisesta järjestelmästä valita lähellä olevista parhaista tarjokkaista pikaduunin suorittajan.

Työntekijä kaipaa tietoa tehtävästä, työajasta, osaamisvaatimuksesta, palkkiosta jne.

Kesätyöt kiinnostavat opiskelijoita

Porvoossa kesäduunin hakuaika meni umpeen 5.3.2010. Yli viisitoistavuotiaat tarjoavat mielellään työpanostaan kaupungin 120 tunnin slottiin. 785 hakijaa tavoittelee tarjolla olevaa 70 kesätyöpaikkaa. Aikaisemmin hakijoita on ollut 700, joten määrä on nousussa.

• vain kymmenen prosenttia saa kesäduunin
• kaupunkien kesätyöpaikat kiinnostavat nuoria

Porvoossa on tarkoitus laittaa tietoja valinnoista kaupungin verkkosivuille, mutta henkilölistaa ei voi julkistaa, koska se olisi ristiriidassa henkilötietolain kanssa. Porvoolaisnuoret saavat 120 tunnin kesäpestistä 902,78 euron korvauksen.

Henkilövalintoja ei tehdä arpomalla, koska se antaisi väärän kuvan nuorisolle. Valinta tapahtuu hakemusten pohjalta. Parhaat kutsutaan haastateltaviksi, jolloin hakijoilla on mahdollisuus esittää parhaat puolensa.

Miten japanilainen Otetsudai-malli toimii haja-asutusalueilla?

Yritän järkeillä mikroduunia kainuulaisesta näkökulmasta. Ikkunakuva on Sotkamon Nesteen ikkunasta. Kuulin eilen ensimmäistä kertaa japanilaisesta Otetsudai-toimintamallista, jossa tarjolla olevat duunit näkyvät paikkatietojärjestelmästä.

Miten japanilaisten kehittämä Otetsudai-malli toimii Sotkamossa tai Loviisassa ja miten se dynamisoisi paikallista kysyntää ja tarjontaa?

Tulevaisuudentutkija Ray Hammondin mielestä olemme tulleet luonnollisen evoluution päätepisteeseen. Pian  koneiden äly menee yli meidän kaikkien ymmärryksen.

Muistelen yhteisöjä ja yrityksiä, jotka pyytelevät virallisia tarjouksia muutaman sadan euron hommista, kun ovat tottuneet byrokratiaan omissa toimissaan. Voisiko tätä duunin määrittelytaakkaa siirtää koneille? Tietokannat pukkaisivat pikatarpeet, mikro- ja nanotyöt tekijöiden luureihin.

Entä jos vain ilmoittaisimme, että minulla on pieni keikka: kuka tulee auttamaan tai tekemään? Joskus tarjouksen miettimiseen menee enemmän aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Elämme jo melkein 24/7/365-maailmassa, joka synnyttää uudenlaisia mikroduuneja. Niitä ei ehdi ilmoitella lehtien pikkuilmoituksissa. Tekemisen tarpeet on saatava jakeluun välittömästi ilman viiveitä ja mikroduunarit palkataan lennosta silmänräpäyksestä.

Koneet voivat puhua meille. Tehtävänkuvaukset ovat valmiina koneilla ja ne ilmaistaan selkokielisinä asiasta kiinnostuneille. Tulevaisuuden laitteisiin voidaan syöttää ihmisyyteen kuuluvaa henkisyyttä ja moraalisia arvoja.

Dynamiikkaa tarvitaan, joustavuutta ja ketteryyttä. Luottamuspääomaa voi syntyä myös tekojen kautta ei papereita pläräämällä. EU-hankkeet ovat tuoneet kulttuurimme hirmuisesti paperisotaa, joka ei hyödytä ketään.

Voimme olla yhteydessä työnantajiimme tai potentiaalisiin mikroduunareihin kaiken aikaa kännykän ja tietokoneen avulla. Eivätkä vain ihmiset ole yhteydessä toisiinsa, vaan kaikkia tarpeellisia ja tarpeettomia laitteita, koneita, välineitä ja vehkeitä valvotaan ja ohjataan langattomasti.

Ihmisen oma vastuu itsestään, hyvinvoinnistaan, onnellisuudestaan ja työllistymisestään korostuu. Olemme syvällisesti sosiaalisia olentoja: rajattomassa ja sinkkuuntuvassa maailmassa rajaton yhteys muihin on ihmisen uusi perhe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa läheskään kaikilla ei ole pomoa, mutta ihmisen tarve kuulua johonkin ei kuitenkaan katoa.

Mikroduunin rinnalle ehkä nousee pirstoutunut elämäntyyli, jossa ihmissuhteetkin ovat verkkojen ja pikatapaamisten varassa.

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.

Parempia sähköisiä palveluja mikroduunin edistämiseksi

Sähköisiä palveluita halutaan parantaa ja julkisia hankintoja keskittää. Miten tämä vaikuttaa mikroduunien organisointiin?

Julkisten palvelujen ulkoistamisessa mikroduunit tarjoavat oivan harjoitusmaaston. Pienten duunien teettämistä organisaatioiden ulkopuolella harva vastustaa. Palveluseteleiden nykyistä laajempi käyttö edistäisi mikroduunin kehittämistä.

Miten työn tuottavuutta pitäisi kehittää 2010-luvulla? Tuottavuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että samassa ajassa saadaan valmistettua enemmän tai arvokkaampia asioita tai tarjottua laadukkaampia palveluita kuin aiemmin.

Miten tietoyhteiskunnan kehittäminen voisi vastata tuottavuuden nostovaatimukseen? Julkinen hallinto ei toimi tarpeeksi hyvin sähköisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kasvutyöryhmä tähtää suurten hankintojen keskittämiseen, mutta mikroduuni on usein paikallista ja pientä.

Tuottavuus ei välttämättä tarkoita sitä, että tuotetaan enemmän, vaan että tuotetaan parempaa. Kasvu on hidastunut 1970-luvulta alkaen. 2000-luvulla se laski yli kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Kasvutyöryhmä ehdottaa myös, että vastuu julkisten sähköisten palvelujen kehittämisestä annettaisiin yhdelle selkeälle taholle, valtionvarainministeriölle.

Lisäksi julkisia hankintoja tulisi keskittää entistä ammattimaisempiin organisaatioihin ja opiskelijoiden etuisuuksia voitaisiin karsia.  Tämä saattaa olla myrkkyä pk-yrityksille: mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vähenevät olennaisesti, kun hankintojen volyymit kasvavat ja hankinnan kohteista tulee suuria kokonaisuuksia.

Kaikessa täytyy huolehtia siitä, että tuottavuus syntyy laadusta.

Henkinen hyvinvointi

Henkiseen hyvinvointiin kuuluvat terveys, toimivat ihmissuhteet ja itsearvostus, mutta myös hankalat tunteet kuten ahdistus.
Henkinen hyvinvointi on yksilöpsykologinen kokemus.

Vaikuttavia tekijöitä:

• Toimeentulo
• Vastavuoriset ihmissuhteet
• Kyky kuunnella omia tunteitaan
• Miten rauhoittaa pahaa oloa
• Hyvinvointi voi joskus järkkyä
• Terveydelliset ongelmat
• Työn menettäminen
• Avioero

Meillä on monenlaisia itseapukeinoja, joihin turvaudumme kriisitilanteissa.

• Säännöllinen liikunta
• Riittävä yöuni
• Työstä palautuminen
• Elämää tasapainottavat harrastukset
• Läheisten tuki
• Vaikeiden tunteiden jakaminen
• Puhuminen helpottaa useimpia
• Puhe jäsentää omaa mielenmaisemaa
• Löydä syyt pahalle ololle
• Itseymmärrys tuo hallinnan tunnetta
• Kirjoittaminen voi olla yksi tapa purkaa pahaa oloa
• Musiikin kuuntelu

Ahdistus ja masennus kuuluvat ohimenevinä elämään.

Lähde: Salla-Vuoristo Myllys / Terveystalon tiedotuslehti

Ideoita suutuspäissään

Luovat ihmiset eivät keksi juttujaa autereisessa luovuuden tilassa. Parhat ideat saattavat syntyä ärtymisestä ja ihastumisesta.

• Hyviä ideoita ja innoitteita saa valheellisuudesta ja kaksinaamaisuudesta.
  
  
• Hienoa materiaalia irtoa hyvinvointiyhteiskunnan rääpimisestä
  
  
• Sosiaalista eriarvoisuutta löytyy myös hyvinvointiyhteiskunnasta.

Kaikista kannanotoista ei välttämättä tule hyviä, mutta tekijän kannalta on tärkää, että uuta materiaalia syntyy päivittäin.