Kuka käynnistää bileet?

Tule juttelemaan, tule käymään, pohditaan yhdessä tulevaisuuden yhteisöjen kehittämistä.

Hyvä joukkue muovautuu tulevaisuudessakin oppivan organisaation periaatteilla.

Lehdestä luin, että perinteiset maalaismarkkinat järjestetään Tapiolassa, Tapiolan tori ympäristöineen markkinapaikkana.

Voisimme yhtä hyvin aloitta Korsossa, Korson keskustassa, Lumon ympäristössä.

Teemana tietenkin hyperpaikallisuus ja siitä aukenevat sisäänpäin ja ulos suuntautuvat sovellukset.

Aluekehityksen valistuneimpaan kärkeen lukeutuvia sosiaalisen median ajattelijoita kutsutaan paikan päälle, läppärin luukut auki. Yksi koskettelee Applen iPhonea, toinen odottaa Nokian N8 ja E7 markkinoille, vaikka kahdessa viimeisessä on yhä vain Symbian^3 käyttöjärjestelmänä.

Päivittäistavaramarkkinoilla tarjolla ei ole vielä Meegota, mutta ajattele, siitä on kohta neljäkymmentä vuotta, kun siirryin tälle alalle. Viikon kuluttua tulen jälleen kaapista ulos uusilla ajatuksilla.

Selkärepuissamme ei ole tällä kertaa tiiliskiviä. Tästä kerron tarkemmin seuraavassa postituksessa.

Teen töitä muotoilun ja todellisuuden rajamailla

Olen vuosien mittaan tehnyt töitä keksijöiden, käsityöläisten, taiteilijoiden, kirjoittajien, valokuvaajien, taivaanrannanmaalareiden, byrokraattien ja fanaatikkojen kanssa.

Parhaimmillaan yhteistyö on ollut antoisaa ja opettavaista. Joukkoon on mahtunut lukuisia täysin mahdottomia tyyppejä. Sukset ovat menneet ristiin lyhyen tutustumisvaiheen jälkeen. Yhteistyö ei suinkaan onnistu aina ja joka tilanteessa. Päinvastoin: yhteistyö on raskasta ja saattaa muuttua äärettömän vastenmieliseksi.

Suomessa on Kekkosen ajoilta voimassa vahva yhdenmukaisuuden paine. Olemme tehneet konsensuspolitiikkaa niin kauan, että harvoilla on rohkeutta osoittaa aitoa erimielisyyttä. Miten tähän standardi- ja teknologiahakuisuuteen löydetään vaihtoehtoisia toimintamalleja?

Toivon erilaistavaa keskustelua maahamme. Emme pärjää Euroopassa, jos emme tajua, miten eriseuraisia olemme. Ei meidän tarvitse mukautua eurooppalaisten mielipiteisiin. On vain oivallettava, että Suomi ei enää elä metsässä. Yksilöiden Euroopassa on hienoa, jos pystyy heittämään kapuloita kehityksen rattaisiin.

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Nuorten työllisyysseteli käyttöön tänä keväänä

Työllisyysseteli nostetaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä selvittäneessä raportissa esiin uutena keinona.

Seteli saatetaan saattaa käyttöön ilman lakimuutosta ja silloin se ehtisi vaikuttaa jo keväällä 2010.

Pääministeri Matti Vanhanen ehdotti työllistämisseteliä nuorille tammikuun lopussa.

Seteliä ei anneta työttömälle nuorelle, vaan työnantajalle. Työnantaja saisi setelistä tukea nuoren palkkaamiseen tai työn sivukuluihin, jos työn teettäminen uhkaisi muuten tulla liian kalliiksi.

Setelin tarkoituksena on myös madaltaa rekrytointikynnystä. Seteli voisi olla nykyisen palkkatuen luokkaa eli runsaat 500 euroa kuukaudessa.

Muitakin keinoja on mietitty: tiimiyrittäjyyden tukeminen starttirahalla, osa-aikalisän sekä palkkatuen salliminen määräaikaisissa työsuhteissa myös valmistuneille.

Koulupudokkaisiin otetaan myös yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin.

Miten syvälle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vajoaa?

Oletko ehdolla vaaleissa? Pyritkö politiikkaan? Onko sinulla poliittisia intohimoja?

Olen sotilas ja taistelija, joka tähtää taidoillaan kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseen.

En ole mukana puoluevaltuuskunnissa tai työryhmissä, jotka tähtäävät paperisodan voittamiseen.

Minua kiinnostaa “todellinen muutos” ja se ei lähde kynästä, mutta mahdollisesti läppärin näppäimistöstä.

En mielestäni ole onnistunut erityisen hyvin niissä tehtävissä, joita teen, mutta minulla on sanottavaa.

Perinteinen vaikuttaminen pakottaa tekemään pitkää päivää ja hirveästi turhaa työtä. Kunnianhimoni suuntautuu muihin asioihin: haluan muuttaa maailmaa aidosti ja perinteisen politiikan raameissa se on mahdotonta.

En halua tulla perinteiseksi, vainoharhaiseksi ja katkeraksi poliitikoksi. On käytettävä muita aseita. Olemme sotatilanteessa ja nyt on pakko kerätä taisteluun kaikki kynnelle kykenevät.

Itseorganisoitunut yhteisöllisyys

Kirjoitin tämän postin aiheesta "Itseorganisoitunut yhteisöllisyys" 24. marraskuuta 2004

Tulevaisuudessa elämänohjeita sataa harvemmin ylhäältä. Sanotaan, elämä perustuu enemmänkin yhteisöllisyyteen. Ihmiset eivät elä saman mallin mukaan. Syntyy fyysisiä ja virtuaalisia heimoja ja vähemmistöjä, jotka junailevat juttuja keskuudessaan.

1. pikaelämää - instant life from a tube or bottle
2. unelma ikuisesta nuoruudesta
   
3. täsmälääkkeitä
4. geenimanipuloituja lääkkeitä
5. bioyhteiskunta on nousussa
6. tietoyhteiskunta muuttuu tavalliseksi
7. ikääntymisestä huolimatta voimme hyvin
8. maailma on auki 24 tuntia vuorokaudessa
9. minulle räätälöityä ruokaa
10. myymme erilaista osaamista ja teemme työtä siellä mässä satumme olemaan
11. kytkeydymme työtilanteisiin - get connected to work where you are
12. toimistotyö vähenee radikaalisti
13. onnellisuus nousee korkeaan kurssiin
14. kollektiiviset olohuoneet korvaavat kirjastot ja duunipaikat
15. palveluautomaatiosta huolimatta saatamme joskus tavata palveluja tuottavia ihmisiä
16. elämme keskellä tai lähellä jotain - 15 minuuttia keskustaan
17. tarkistamme useammin elämänarvojamme
18. entistä vaikeampaa lokeroida ihmisiä kohderyhmiin
19. tavarvalinnan tekee ostoskonsultti
20. käyttöliittymä tavaraan onnistuu puhumalla
21. kamat myyvät itse itseään puhumalla tai lähettämällä viestejä
22. äly hiipii iholle
23. on-line all the time
24. henkilökohtainen viestintävyöhyke
25. teemme entistä enemmän viime hetken päätöksiä
26. elämme hetkessä

Tietotekniika muuttuu ihmiskasvoiseksi

Nykytakaisen tietotekniikka palvelut tuovat asiakkaat lähelle, näkö-, kosketus- ja kuuloetäisyydelle. Uudet yhteisöpalvelut antavat kasvot tietotekniikan käyttäjille ja varsinainen tekniikka siirtyy entistä selvemmin taka-alalle. Tärkeimmäksi nousee, miten välineillä tehdään ja miten ihmiset verkostoissa toimitaan.

Tietotekniikka ja sen sovellukset ovat läsnä kaikkialla. Tietoteknisten sovellusten läsnäolon vaikuttavuus ja sovellusten käyttötarpeet poikkeavat kuitenkin jonkin verran, kun vertailemme suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä keskenään.

Monipuolinen ja kattava CRM-järjestelmä - CRM OnDemand sisältää:

1. Sales,
   
2. Service,
   
3. Marketing,
   
4. Campaign management,
   
5. Contact Management
   
6. DW/ Analytics,
   
7. Off-line toiminnallisuudet,
8. sähköposti-integraation ja
   
9. integraatiotyökalut muihin sovelluksiin
   

Kaikki yhdeltä toimittajalta. Ratkaisu pyörii palveluntarjoajan konehuoneessa ja luotettavan teknologian päällä. Sopii sekä pienille, että keskisuurille yrityksille. Yhteisöissä työskenteleminen edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Yritykset eivät enää voi linnoittautua omien "turva-aitausten" sisälle. Joukkoälyä haetaan lonkeroitumalla ulos omista "intrapiireistä" laajempien yhteisöjen monimuotoiseen vuorovaikutukseen.

Ennen ajateltiin, että käyttäjäympäristö, jossa on tuhansia sovellusten loppukäyttäjiä, vaatii toimiakseen tiukat määritykset ja prosessit niin sovellusten kuin perustekniikan osalta. Usein tällaisen ympäristön loppukäyttäjien tuki on voimakkaasti keskittynyttä ja tukitoiminta hoidetaan keskitetyn "helpparin" kautta. Tuossa ajattelussa on paljon järkeä "tuottavuuden" ja lyhytkestoisen tehokkuuden näkökulmasta, mutta tiukoilla rajoilla luodaan myös esteitä uuden oppimiselle.

Keskisuuren yrityksen tietotekniset perustarpeet ovat samantapaiset: tarvitaan toimiva tietotekninen perusinfrastruktuuri, joustava käyttäjätuki ja toimintaympäristöön soveltuvat palvelu- ja yhteisötasot.