Mitä ajattelun urautuminen kuluttamiseen tuottaa? Millaiset sosiaaliset normit ohjaavat meitä kulutusriippuvaisuutta? Onko olemassa keinoja näiden kulutuskeskeisten strategioiden purkamiseen?
Kaupungissa kulutusajattelun ylläpitäminen on helpompaa kuin suojaisessa syrjäkylässä. Viirilässä ostamiseen innostavia virikkeitä on niukasti tarjolla. Eikä Loviisakaan ole mikään kulutuskulttuurin Mekka. Täällä näyteikkunat eivät ole mitään runsaudensarvia. Harvoin muuttuvat houkutteet on helppo ohittaa.
Bisneksen tekeminen Euroopassa ja maailmassa muuttuu entistä vaativammaksi. Teknologiateollisuutemme joutuu etsimään uusia markkina-alueita.
Suurten ja pienten hankkeiden rahoittaminen muuttuu aikaisempaa vaikeammaksi EU-valtioiden velkaantumisen takia.
Suomi elää metsästä, kännyköistä ja teknologiasta, mutta markkinarakoja on niukasti tarjolla. Suomalaiset duunarit lakkoilevat ja yrittävät löytää menetettyä mahtiasemaansa.
Todellisuus ympärillämme on muuttunut radikaalisti 1990-luvun laman jälkeen. Suomi tarvitsee uutuuksia. Aika entinen on jo historiaa, mutta teollisuutemme uudesta tulemisesta ei vielä ole merkkejä.
Tee tämä työ, mutta älä käytä siihen aikaa, on melko tyypillinen pienyrityksen toimeksianto. Pienten yritysten kaupallistaminen ja brändääminen on kuitenkin vaativaa työtä, koska yleensä lähtökohtana on nollatason tunnettuus.
- Tunnettuuden luominen
- Nosteen aikaansaaminen
- Asiakassuhteiden syventäminen
Olen sotilas ja taistelija, joka tähtää taidoillaan kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseen.
En ole mukana puoluevaltuuskunnissa tai työryhmissä, jotka tähtäävät paperisodan voittamiseen.
Minua kiinnostaa “todellinen muutos” ja se ei lähde kynästä, mutta mahdollisesti läppärin näppäimistöstä.
En mielestäni ole onnistunut erityisen hyvin niissä tehtävissä, joita teen, mutta minulla on sanottavaa.
Perinteinen vaikuttaminen pakottaa tekemään pitkää päivää ja hirveästi turhaa työtä. Kunnianhimoni suuntautuu muihin asioihin: haluan muuttaa maailmaa aidosti ja perinteisen politiikan raameissa se on mahdotonta.
En halua tulla perinteiseksi, vainoharhaiseksi ja katkeraksi poliitikoksi. On käytettävä muita aseita. Olemme sotatilanteessa ja nyt on pakko kerätä taisteluun kaikki kynnelle kykenevät.
Tämä pohdiskelu sopii teemamme Future Store Concept alueella, jonka tunnemme varsin hyvin.
Kerrotaan, että Suomen Lähikauppa Oy on myynyt jo neljä Euromarketiaan S-ryhmälle. Näiden liiketoimintakauppojen jälkeen Suomen Lähikaupalle jää vielä 19 Euromarketia. Euromarketin strategiana on keskittyä “lähikauppaan”, joka tarkoittaa erilaistumista ja erottautumista kilpailijoista.
Suomen Lähikaupalla on 546 Siwaa ja 181 Valintataloa, joiden vetovoiman kehittämisestä vastaa toimitusjohtaja Leena Saarinen.
Kehittämisohjelman nimi on “Helppo ja Halpa”. Euromarket-ryhmää johtava Sami Määttä kertoo, ettei Kuopion tain minkään muunkaan Euromarketin suhteen ole vielä päätöksiä olemassa.
Mitä mieltä olet, mitä meillä olisi annettavaa tällaiseen muutosprosessiin? Osuuskauppa PeeÄssä mainitaan mahdollisena ostajaehdokkaana. Mutta ilmeisesti se ei ole kiinnostunut kauppapaikasta, vaikka Jyväskylässä kolme Euromarketia on muutettu Prismoiksi. Keskoakin on kosiskeltu. Sehän pyörittää kohteessa Citymarketia samassa kiinteistössä. Asiakkaat toivovat Kodin Ykkönen –tavarataloa kiinteistöön.
Anttilan kenttäjohtaja Veikko Matikka ei kuitenkaan innostu ajatuksesta. Anttilan Kuopioon tulo ei ole suunnitelmissa. Tavaratalo vaatisi Matikkan mukaan tavattoman ison kokonaisvaikutusalueen.
– Jyväskylässä ja Oulussa on jo Kodin Ykköset. Ei taida tähän suunnitelmaan oikein muuta mahtua, kenttäjohtaja Veikko Matikka toteaa KK-lehdessä.
Ikean tulo Kuopioon mainitaan artikkelissa. Sekään ei tunnu kovin todennäköiseltä, joten tässä saattaisi olla avoimen innovoinnin paikka. Future Store Conceptia pitäisi päästä kokeilemaan luonnossa ja voisimmehan aloittaa vaikkapa täältä.
Mitä mieltä olet? Mitä voisimme tehdä?
Keskustelimme eilen tulevaisuuden kauppapaikasta Espoossa.
