Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Valtavan kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen

Tee tämä työ, mutta älä käytä siihen aikaa, on melko tyypillinen pienyrityksen toimeksianto. Pienten yritysten kaupallistaminen ja brändääminen on kuitenkin vaativaa työtä, koska yleensä lähtökohtana on nollatason tunnettuus.

- Tunnettuuden luominen

- Nosteen aikaansaaminen

- Asiakassuhteiden syventäminen

Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa Kainuussa

Lama jarruttaa nyt, mutta koulutettavien määrä on kasvanut sadoilla muutamassa vuodessa.

Koulutettavia oli Kainuun alueella 650 marraskuussa 2009 ja yrityksiä oli mukana 300 – 400.

Kolme vuotta sitten koulutettavia oli vain 400 henkeä. Tietoisuus oppisopimuskoulutuksen eduista on kasvanut kokemuksen ja tiedottamisen myötä. Kun koulutus räätälöidään tarkkaan tarpeeseen, yritys saa juuri sitä osaamista mitä tarvitaan ja koulutettavien työnsaantisauma on hyvä. Kaupan ja hallinnon aloilla on ollut kasvua Kainuussa.

Määrä kävi yli 700 hengessä, kun mukana oli UPM:n paperitehtaan hiipumisen ja loppumisen aiheuttama piikki. Oppisopimuskoulutuksen etuja ovat joustavuus ja työelämälähtöisyys, vaikka se perustuukin valtakunnallisiin tutkintoperusteisiin.

• Koulutus voi lähteä liikkeelle opiskelijasta
• Opiskelija etsii yhteistyöhaluisen työnantajan
• Lisävoimaa kaipaava työnantaja voi avata keskustelun
• Koulutettavalla on oltava kiinnostus kyseiseen työhön
• Realistinen käsitys omasta osaamisesta ja toimialasta
• Teoriaopintoihin on pakko osallistua, mutten koulutuksessa ei ole järkeä

Oppisopimuskoulutettavien työllistyminen asettuu 80 – 90 prosenttiin. Työmaalla oppisopimuskoulutettavalla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin etuisuuksiin. Tieto-opetuksen aikana hänellä on mahdollisuus opintososiaalisiin etuuksiin.

• Palkkatuen suuruus on 500 euroa kuukaudessa
• Palkkatuen maksaa työvoimahallinto
• Edellytykset selviävät paikkakunnan työvoimatoimistosta

Mikroduunista miljoonabisnes

Muutama sana Mikroduunista |Suomessa on noin 310 000 yritystä. Niistä vain 105 on yli tuhannen henkilön firmoja, kun taas alle viiden henkilön mikroyrityksiä on peräti 272 000.

Tervehdys Kauppalehden blogaajille ja lukijoille. En ole ehtinyt tänne pitkään aikaa. Ehkä lumityöt ja muut askareet ovat toimineet aikavarkaina, mutta pitää silti välillä kirjoitella jotain aurinkoisesta Loviisasta.

Mikroduuni on ollut tapetilla innovaatiojunan spin-offina ja mietimme aihepiirin jatkokehittämistä viimeksi Sitrassa 3.3.2010. Lisää tietoa löytyy tästä blogista. Aiheesta keskustellaan myös Qaikussa.

Jos Suomen 1 405 000 toimihenkilöä käyttää iltaisin 10 minuuttia omaa aikaa työsähköposteihin vastaamiseen, se tarkoittaa yhteensä 53 092 500 ilmaista työtuntia vuodessa.

Muunnan tuon yllä olevan lukusarjan mikroduuniksi. Kuvitellaan, että toimihenkilöiden työtaakasta löytyy saman verran 10 euron arvoisia mikroduunipätkiä, joiden ostaminen nykysysteemeillä ja käytännöillä on liian vaikeaa, silloin tämä kaava johtaisi yli puolen miljardin euron bisnekseen.

Jos jokaisesta yrityksestä irtoaisi tonnin edestä mikroduunia vuodessa, silloin 310 000 000 euroa liikevaihtoa. Tonni vuodessa tarkoittaisi alle satasen mikroduuniostosta kuukaudessa.

Näillä laskelmilla yritän avata mikroduunimysteeriä. Pätkä- ja paskaduuneista on puhuttu 1990-luvulta alkaen. Miltä tuntuisi työn pilkkominen vielä pienempiin palasiin? Japanissa on kehitetty GPS-karttajärjestelmiä, jotka mahdollistavat mikroduunien tarjoamisen ja ostamisen kännykän avulla ja mobiilisti.

Toimiakseen systeemiltä edellytetään verojen, tel-maksujen, vakuutusten ja muiden lisukkeiden hoitoa yhdellä painalluksella. Helppoutta haetaan, onko kellään idiksiä tähän liittyen?

Pätkäduuni, etätyö ja mikroduuni

Mikroduuni on tulevaisuutta. Japanilaiset ovat keksineet tavan organisoida 24 / 7 yhteiskunnan mikroduunia. Ravintolat voivat palkata tiskaajan tai tarjoilijan GPS-karttapalvelulla mobiilisti ja duunari voi ilmoittautua kännykällään, jos tuntihinta kelpaa ja sattuu olemaan lähellä.

Samanlaisen systeemin voimme kehittää asiantuntijapalvelujen kansainvälisen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi.

Jos jokainen suomalainen ostaa  mikroduunia eurolla per päivä, silloin tältä alueelta irtoaa lähes kahden miljardin bisnes vuositasolla. Tehtävät voivat olla siivousapua, lumen luontia, lastenhoitoa, koiran ulkoiluttamista, juttuseuraa vanhuksille, logojen piirtämistä, CAD-suunnitelmien tekemistä, laulujen kirjoittamista, runojen nettijakelua, musiikin luomista. Vain mielikuvitus on rajana sille, mikä ei ole mikroduunia, koska kaikki arkityöt muodostuvat pienistä duunimoduuleista.

Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Mikroduunista puhuttiin viisaita Sitrassa

Mikroduunista puhuttiin viisaita Sitran ylimmässä kerroksessa 3.3.2010 kello 09 – 11. Aihe avautui lumikolaamisen kautta.

- hyvät asiat saavat kimmokkeen pienistä arkihavainnoista

- jalkiopallojoukkueellinen tapasi toisensa Sitran upeissa tiloissa

- hahmottelimme mikroduunin tulevia mahdollisuuksia

- irtoaako mikroduuneista puolen miljardin kokoinen bisnes

- Sitra ja TEM suhtautuivat ruohonjuurialoitteeseen rakentavasti

- avoin yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen ongelmanratkaisun

Lukisin tapaamisen vahvuudeksi uudenlaisen, innovaatiojunasta opitun, lähestymistavan. Avoimuus pitää ovet ja ikkunat selkosen selällään, jotta operaatioiden kehittämiseen saadaan valtakunnan, Euroopan ja maailman parhaat voimat. 

Vain euro päivässä mikroduuniin tekee lähes kaksi miljardia

Tutkailen mikroduunin potentiaalia. Euro päivässä per Suomen kansalainen paljastaa mikroduunin potentiaalin:

1 euro per päivä

365 päivää vuodessa

5 miljoonaa suomalaista

1 x 365 x 5 000 000 = 1 825 000 000 euroa

Lähes kaksi miljardia euroa vuodessa on paljon rahaa ja tämä tekemätön työ ei välttämättä löydä tekijäänsä nykyisillä toimintamalleilla. On olemassa byrokratia- ja asenne-esteitä. Uuden teknologian sovelluksilla näiden poistaminen on mahdollista.

Miten tavoitamme tämän potentiaalin? Onko laskelma realistinen? 10 prosenttia tuosta summasta on edelleen lähes kaksisataa miljoonaa euroa ja prosentti olisi 20 miljoonaa euroa. Suuret luvut tekevät mikroduunista kiinnostavan.

Kuukausitasolla jokainen suomalainen käyttäisi keskimäärin 30 euroa mikroduunien ostamiseen. Kaikki imeväiset eivät osta lastenhoitoakaan tällä summalla, mutta jotkut teettävät remppaa huomattavilla summilla, joihin tarvitaan useita mikroduunareita.

Haasteena on mikroduunin organisoiminen, maksupolitiikka, tarpeen ja tekijän kohtaaminen.

Nuorisotyöttömyys on vaikea ongelma

Tuoreet työttömyysluvut kertovat, että 15 –24 vuotiaista oli tammikuussa työttöminä jo 22,7 prosenttia eli useampi kuin joka viides.

Huhtikuussa nuorten työttömien määrä kasvaa, kun oppilaitosten kevätlukukausi loppuu, ponnahtavat nuorten työttömyysluvut hyvin todennäköisesti yli 40 prosentin.

Jo viime vuoden toukokuussa ylitettiin 38 prosentin nuorisotyöttömyysaste. Vuonna 1994 alle 25-vuotiaista yli 37 prosenttia olivat työttömänä. Silloin pätkätöiden luojana oli työhallinto, joka perusti paljon määräaikaisia työsuhteita työttömyyden torjumiseksi.

Keskustelemme 3.3.2010 kello 09 – 11 vielä pienemmistä työsuhteista eli mikroduuneista ja miten niiden tekeminen onnistuisi uuden teknologian ja raja-aitojen kaatamisen kautta.

Nuoriso ja vanhemmat kilpailevat samoista duuneista

Nuorisotyöttömyyden lisääntymistä pelätään. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samoista työpaikoista nuorten kanssa ovat nyt kilpailemassa myös vanhemmat työttömät ja lomautetut, joiden entisestä ammattitaidosta on muuttuneilla työmarkkinoilla vain vähän hyötyä.

Kuntien mahdollisuudet työllistää nuoria ovat aiempaa heikommat siksi, että kuntien talousahdinko on syvempi. Kunnat tarjoavat nuorille työharjoittelua, mutta eivät tarjoa heille palkkaa eivätkä työllistymistä harjoittelun jälkeen.

Työharjoittelua tarjotaankin vaihtoehdoksi toimettomuudelle siinä toivossa, että nuoret löytäisivät kiinnostavan alan, jotta he hakeutuisivat opiskelemaan. Osa kunnista maksaa myös työnantajille pientä kannustusrahaa, jotta työnantajat palkkaisivat työttömiä nuoria. 

Osa nuorista, joilla on jo ammattiin tai tutkintoon johtava koulutuspaikka, miettii nyt tarkkaan, milloin kannattaa valmistua. Opintotuen määräajat ovat sen verran väljät, että valmistumista pystyy hyvinkin lykkäämään vuodella tai kahdella.

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Parempia sähköisiä palveluja mikroduunin edistämiseksi

Sähköisiä palveluita halutaan parantaa ja julkisia hankintoja keskittää. Miten tämä vaikuttaa mikroduunien organisointiin?

Julkisten palvelujen ulkoistamisessa mikroduunit tarjoavat oivan harjoitusmaaston. Pienten duunien teettämistä organisaatioiden ulkopuolella harva vastustaa. Palveluseteleiden nykyistä laajempi käyttö edistäisi mikroduunin kehittämistä.

Miten työn tuottavuutta pitäisi kehittää 2010-luvulla? Tuottavuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että samassa ajassa saadaan valmistettua enemmän tai arvokkaampia asioita tai tarjottua laadukkaampia palveluita kuin aiemmin.

Miten tietoyhteiskunnan kehittäminen voisi vastata tuottavuuden nostovaatimukseen? Julkinen hallinto ei toimi tarpeeksi hyvin sähköisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kasvutyöryhmä tähtää suurten hankintojen keskittämiseen, mutta mikroduuni on usein paikallista ja pientä.

Tuottavuus ei välttämättä tarkoita sitä, että tuotetaan enemmän, vaan että tuotetaan parempaa. Kasvu on hidastunut 1970-luvulta alkaen. 2000-luvulla se laski yli kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Kasvutyöryhmä ehdottaa myös, että vastuu julkisten sähköisten palvelujen kehittämisestä annettaisiin yhdelle selkeälle taholle, valtionvarainministeriölle.

Lisäksi julkisia hankintoja tulisi keskittää entistä ammattimaisempiin organisaatioihin ja opiskelijoiden etuisuuksia voitaisiin karsia.  Tämä saattaa olla myrkkyä pk-yrityksille: mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vähenevät olennaisesti, kun hankintojen volyymit kasvavat ja hankinnan kohteista tulee suuria kokonaisuuksia.

Kaikessa täytyy huolehtia siitä, että tuottavuus syntyy laadusta.

Suuret menot eivät kaataneet Novaa

Nova Groupin edustaja uudistaa talousteoriaa tulkinnallaan, että suuret menot ja vaalirahoitustuet eivät kaataneet Novaa ja Nova Groupia. Aikaisemmin konkursseista on voinut syyttää sydämetöntä verottajaa tai herkkänahkaisia velkojia, mutta Antero Merisalon mukaan seitsemän johtavan novalaisen konkurssirikossyyte johtuu poliisin  “mielikuvituksesta”.

Minusta Merisalon ajatus on mielenkiintoinen ja siksi asian pohdintaa pitää jatkaa. Keh. Maa. Suo –yhdistyksen lahjoituksilla Suomeen saatiin porvarihallitus. Novan 100 000 – 400 000 euron panostus ei mennyt harakoille, koska sen jälkeen Suomi on syössyt lamaan ja sieltä nouseminen ei ole mahdotonta, mutta perin toivotonta kuitenkin.

Suomi tarpoo nyt niskojaan myöden velkasuossa. Valtio ottaa velkaa tuhansia kertoja enemmän kuin Nova. Samalla tavalla se panee veronmaksajat - siis meidät - suurten menojen maksumiehiksi. Velkaantumisen ideana on, että ökyrahaedustajien pullakahvit eduskunnan kuppilassa edelleen jatkuisivat ja etteivät virkamiehet ja -naiset nälkää näkisi. Ehkä poliisikin kuuluu pullamössöporukkaan.

Novaa syytetään konkurssirikoksesta, mutta lahjuksen vastaanottajat eivät poliisin mukaan ole syyllisiä. Tämäkin osoittaa luovaa ajattelua ja ennustaa Suomen nopeaa siirtymistä Luovaan Talouteen. Minusta lahjonnan vastaanottajien vastuuta pitäisi laajentaa, kun avokätinen auttaja joutuu vaikeuksiin. Onhan se kelvotonta, jos isänmaan ystävät pannan telkien taa ja poliitikot pesevät likapyykkinsä lahjapesukoneissa, matkustavat Nova-lipuilla, ostelevat sohvia Nova-alennuksilla, kuuntelevat 60-vuotuisjuhlissa Nova-artisteja, kompastelevat lautakasoihinsa, rakentavat ARA-asuntoja ja seitsemän seinähullua talousneroa laitetaan kiven sisälle.

On se niin väärin. Minusta parasta olisi rakentaa häkki eduskunnan ympärille, jotta rikos ja rangaistus eivät kääntyisi yhteiskunnassamme päälaelleen. Puhemies Niinistö työpaikkaterrorisoisi häkkipuluja ja –puudeleita, kunnes joka ikinen pyytäisi eroa tehtävistään ja siirtyisivät lopulta matalapalkkatehtäviin kansakunnan kaatopaikoille. Paskaduunia pitää olla riittävästi tarjolla tämän näytelmän varsinaisille rosvoille. 

Ajatus saunan taakse viemisestä elää!

Yhteislaulu olisi mahtavaa

Innovaatiojunan yhteislaulua kannatetaan. Tiedoksenne, että erikoisjuna lähtee Helsingistä 13.1.2010 kello 06.36.

Muistelemme laulaen Meksikon pikajunaa: Tehdään niin kuin rosvot määräilee…

Uutta suuntaakin on pohdittu. Maaliskuun bisnestreffeillä voisimme pohtia innovaatiojuna-tiimin matkaa Shanghai 2010 Expoon.

Päätökset on tehtävä kevään aikana, koska maailmannäyttely suljetaan ennen tämän vuoden loppua. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

Tässä vaiheessa matka Shanghaihin on utopiaa. Ainuttakaan senttiä ei ole kerätty matkaa varten, mutta kuka tietää, ehkä tämäkin toteutuu…

Satumaan Joulun Valmistelua

Hei, päivä on edennyt hienosti. Ongelmienratkaisu on onnistunut yli odotusten.

Joulu 2009 on koko lailla hallinnassa ja paketissa.

Kaikki tarvittava on ostettu ja huomenna väännetään rautalangasta viimeisimmät tarpeet.

Joulukuusi katkaistaan vaihteeksi omasta pihasta.

Joulussa on turhaa hössöttämistä, mutta rituaalit ovat tärkeitä.

Huomiselle jää plus / miinus –listan täydentäminen. Mielenkiintoinen joulu on tulossa. Vietämme sitä Atlantin molemmilla puolilla.

Tämä on ollut ihana päivä. Tällaisista eivät monet unta näe. Suomi 2.0 taitaa sittenkin toteutua. Ehkä se toteutuu vähän vajaana, mutta nyt pannaan pyörimään!

Innovaatioiden tarve ja kaipuu

Suomi tarvitsee metsän ja ict:n rinnalle kolmannen tukipilarin - tai useita muita tukijalkoja.

Osaamispohjamme laajentaminen on tarpeen ja rakenteita pitää vahvistaa. Siirtyminen teollisuusyhteiskuntaan on haaste kansakunnallemme.

Arvoepäjatkuvuuden innovaattoreita ovat esimerkiksi Google, Ryan Air, Lidl ja e-On, jotka ovat tulleet markkinoillemme takavasemmalta uusilla konsepteilla.

Menestykseen uusilla arvontuotantomalleilla ja arvoverkostoilla.

Uusia ajatuksia ei kannata tarjota vanhoille rakenteille, vaan on luotava uudet arvoketjut, joilla mennän heilahtaen oikealta ohi.

DIMES - Digital Media Service Innovations

Jaikun kautta sain tiedon tällaisesta yhdistyksestä. Helsingissä on meneillään seminaari, jossa pohditaan innovointia. Tästä löytyy linkki Jaiku raporttiin.

DIMES - Digital Media Service Innovations: "Dimes Ry - 'Digital Media Service Innovations - Finland' on Suomessa tieto- ja viestintätekniikan alalla toimivista yrityksistä muodostuva yhdistys. Dimes ry tukee suomalaisen teknologiaosaamisen kaupallistamista. Yhdistyksen koordinoimana jäsenyritykset voivat käynnistää yhteistyöprojekteja ja luoda uudenlaista liiketoimintaa. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet yritykset koosta riippumatta ovat tervetulleita mukaan Dimesiin.

Toiminnan tavoitteet

• Tietoyhteiskunnan palveluiden vauhdittaminen
• Kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan synnyttäminen
• Suomalaisten toimijoiden roolin vahvistaminen EU:n teknologiayhteisöissä

Keväällä 2005 toimintansa aloittaneen yhdistyksen perustajia ovat Nokia, TietoEnator, Elisa, Finnet ja YLE. Jäsenyrityksiä on tällä hetkellä lähes 60. Mukana asiantuntijoina ovat mm. VTT, Tekes, Sitra, Valtioneuvoston kanslia."

Helge: Isoja pelureita näyttää olevan. Seurasin seminaaria, mutta rinnan myös Disruptive Media tapahtumaa Tukholmasta.

Jos Innovaatiotoiminta olisi kymmenen kertaa helpompaa

Marraskuu 24, 2008 Kirjoittanut Helge V. Keitel

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.

1. Oma älypuhelin
2. Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
3. Softaa autoteollisuudelle

Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.

• Taloussanomat tulostiedot kertovat

Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.

Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.

Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.

1. Miksi Apple onnistui?
2. Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
3. Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
4. Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu

Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.

Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.

• Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
• Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
• Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)

Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.

Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.

• IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
• Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
• Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä

”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.

Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.

Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!

• Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”

• Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.

• EBmies kertoo sisäisistä kuppikunnista.

• The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
  
• Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?