Mikrotyötäkin tarvitaan: EU:ssa 26 miljoonaa työtöntä

KUVA: “Kassan kautta” - Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (2011)

Euroalueen työttömyys nousi marraskuussa (2013) 11,8 prosenttiin: 18,8 miljoonaa ihmistä on vailla työtä yhteisvaluutta-alueella. Koko unionin työttömyys pysyi 10,7 prosentissa, mutta ylitti ensimmäistä kertaa 26 miljoonan työttömän rajapyykin.

Pohjoismaissa on parisenkymmentä miljoonaa asukasta. Joten meidän on lisättävä joukkoon Benelux-maat, jotta tilaston edellyttämä määrä lähentelisi viittäkymmentä miljoonaa. Lisään rakennekuvausyhtälöön varmuuden vuoksi vielä kaikki Baltian maat. Ja kuvitelkaa: yhdelläkään ihmisellä ei olisi noissa maissa duunia. Sitä nuo luvut tarkoittavat.

Vaihtoehdoksi tarjoan Ranskaa, jossa asuu yli viisikymmentä miljoonaa ihmistä: ei ainuttakaan työpaikkaa!! Näin karmealta EU:n työllisyystilanne näyttää. Ja työttömyysongelma kriisimaissa pahenee edelleen, kun valtiot joutuvat leikkaamaan hyvinvointipalveluista tullakseen toimeen. Mikä tarkoittaa, että eivät saa halpakorkoista lainaa entisten lisäksi.

Velkaa on otettu velan katteeksi, hyvinvoinnin varmistamiseksi ja rakenteiden vahvistamiseksi. Tätä peliä on jatkettu monta vuosikymmentä. Uutta uljasta Eurooppaa on rakennettu, niin kuin huomista ja velanmaksupäivää ei olisi, ja nyt pähkäillään ihanaa rakennelmaa, joka tuottaa huonosti, joka myy kehnosti ja jossa velka on aina vieraanamme.

Kansalliset hyvinvointijärjestelmät ovat menettäneet selvästi kykyään turvata kotitalouksien tuloja kriisin vaikutuksia vastaan. Pienet pikavipit eivät enää pidä kansakuntia pystyssä; mikrovaltioittenkin on pakko ottaa täppää lainaksi miljarditolkulla.

Vuodelle 2013 kehityksen ennakoijat eivät näe juurikaan valonpilkahduksia. Jäsenmailta toivotaan uudistuksia työmarkkinoille ja hyvinvointipalveluihin. Miten velat maksetaan ja hyvinvointi taataan, jos suuri osa kansalaisista potkivat kiviä kilometritehtaalla? 

Ekonomistit uskovat Euroopan työttömyystilanteen pahenevan. Euroalueen työttömyys saattaa nousta 2014 alussa jopa 12,5 prosenttiin. Kuka keksii, missä miljoonissa työttömyysluvut ovat vuoden kuluttua?
Jotain pitäis tehrä!

Urpilainen lupaa nuorille töitä

Jutta lupasi tänään Urpo Leppäsen hengessä nuorille töitä kolmen kuukauden sisällä, jos kansalaiset nostavat demarit uudelleen hallitusvaltaan. Jos vallassa ovat Kokoomus ja Demarit, on mielenkiintoista nähdä, millaisella rahoitusmallilla duunipaikat järjestetään.

“Juna hiljaista miestä kuljettaa”, laulettiin 60-luvulla. Se kertoi maaltamuuton huimasta vauhdista ja miten siirtotyöläiset lähtivät työn perään maalikyliin.

Miten ja minne nuorten duunipaikat rakennetaan ja kenen rahoilla? Tehtävän mahdottomuudesta tai mahdollisesta toteutumisesta en osaa sanoa juuta en jaata. Mutta onnistuuko valtion varoilla?

Kohta selviää, miten Mikael Jungnerin käy. Häntä ei voi enää nuoreksi nimittää, mutta työttömien joukosta hänkin tekee paluuta työelämään.

Ihmisistä ei voi tehdä monitoimikonetta

Taantuman aikana tuottavuus ja tehokkuus muodostava työpaikalla hoetun mantran ilman, että niiden merkitystä pohdittaisiin tarkemmin.

Pinnallinen tehostamispuhe ei välttämättä johda mihinkään. Hyvien työntekijöiden sijaan nyt etsitään monilahjakkuuksia

Ihmisistä ei voi tehdä monitoimikonetta. Vaikka monipuolisuus on tervetullutta moneen toimenkuvaan, asiassa piilee ongelma: ihmisten oletetaan haluavan ja kykenevän tekemään kaikkea yhtä aikaa. Yksilöiden kykyprofiilit eivät aina tue viiden projektin samanaikaista tekemistä.

Anna aivoillesi aikaa

Jotkut haluavat keskittymisrauhaa muutaman asian hoitamiseen Useimmiten ihminen tekee sitä, missä on luontaisesti hyvä, mutta piileviäkin kykyjä löytyy jokaisesta. Kasvanut kiire ja koulutuksen puute estävät uinuvien taitojen esille tulemisen.

1. on annettava aikaa opetella asioita kunnolla
2. tehokkuus ei tarkoita rutiininomaista suorittamista
3. oppimisen lisäksi myös ajattelulle on varattava tilaa
4. rutinoitumisen riski on aina olemassa
5. muutostilanteessa ei ole aina aikaa miettiä sitä, voisimmeko jatkossa toimia paremmalla tavalla
6. luovalle ajattelulle on annettava tila

Nuoriso ja vanhemmat kilpailevat samoista duuneista

Nuorisotyöttömyyden lisääntymistä pelätään. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samoista työpaikoista nuorten kanssa ovat nyt kilpailemassa myös vanhemmat työttömät ja lomautetut, joiden entisestä ammattitaidosta on muuttuneilla työmarkkinoilla vain vähän hyötyä.

Kuntien mahdollisuudet työllistää nuoria ovat aiempaa heikommat siksi, että kuntien talousahdinko on syvempi. Kunnat tarjoavat nuorille työharjoittelua, mutta eivät tarjoa heille palkkaa eivätkä työllistymistä harjoittelun jälkeen.

Työharjoittelua tarjotaankin vaihtoehdoksi toimettomuudelle siinä toivossa, että nuoret löytäisivät kiinnostavan alan, jotta he hakeutuisivat opiskelemaan. Osa kunnista maksaa myös työnantajille pientä kannustusrahaa, jotta työnantajat palkkaisivat työttömiä nuoria. 

Osa nuorista, joilla on jo ammattiin tai tutkintoon johtava koulutuspaikka, miettii nyt tarkkaan, milloin kannattaa valmistua. Opintotuen määräajat ovat sen verran väljät, että valmistumista pystyy hyvinkin lykkäämään vuodella tai kahdella.

Nuorten työllisyysseteli käyttöön tänä keväänä

Työllisyysseteli nostetaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä selvittäneessä raportissa esiin uutena keinona.

Seteli saatetaan saattaa käyttöön ilman lakimuutosta ja silloin se ehtisi vaikuttaa jo keväällä 2010.

Pääministeri Matti Vanhanen ehdotti työllistämisseteliä nuorille tammikuun lopussa.

Seteliä ei anneta työttömälle nuorelle, vaan työnantajalle. Työnantaja saisi setelistä tukea nuoren palkkaamiseen tai työn sivukuluihin, jos työn teettäminen uhkaisi muuten tulla liian kalliiksi.

Setelin tarkoituksena on myös madaltaa rekrytointikynnystä. Seteli voisi olla nykyisen palkkatuen luokkaa eli runsaat 500 euroa kuukaudessa.

Muitakin keinoja on mietitty: tiimiyrittäjyyden tukeminen starttirahalla, osa-aikalisän sekä palkkatuen salliminen määräaikaisissa työsuhteissa myös valmistuneille.

Koulupudokkaisiin otetaan myös yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin.

Yli 37 000 on jo saanut yt-kutsun (Taloussanomat)

Kovia aikoja, kovia aikoja. Uutta on luvassa, jos Amerikan autovalmistajien pelastusoperaatio ei mene putkeen. Suomelle on toivottu tantuman ylittävää ilmasiltaa, mutta kyllä suuryritykset ovat nopeasti mukautuneet maailmantalouden synnyttämiin paineisiin. Nyt ei enää puhuta vientiteollisuuden hyvästä tilauskannasta. Ongelmat tulevat ostavien ja maksavien asiakkaiden suunnasta. Jos ei ole rahaa, niin eihän silloin tilauksilla ja sopimuksilla ole suurta arvoa. Tilauskirja muuntuu vain toiveiden tynnyriksi.

Yli 37 000 on jo saanut yt-kutsun (Taloussanomat): "Pelko työpaikan puolesta on iskenyt jo yli 37 000 suomalaiskotiin. Niin monelle työntekijälle on tänä vuonna rapsahtanut kutsu yt-neuvotteluihin, ja tahti vain kiihtyy. Positiivista lienee vain se, että yritykset turvautuvat nyt mieluummin lomautuksiin kuin irtisanomisiin. Ainakin ensi alkuun."

Kemijärvellä kuusitoista työpaikkaa

Kemijärven työnvälitystoimiston internet-sivuilla oli maanantaina 4. helmikuuta tarjolla kuusitoista työpaikkaa. Vain kuudessa työpaikkatarjouksessa luvattiin kiinteää työpaikkaa. Loput olivat "provikkahommia".

Junalla Helsinkiin matkustanut "karvalakkilähetystö" sai viileän vastaanoton kansanedustajilta. Stora Enso tuskin pyörtää päätöstään. Hallituksen omistajapolitiikkaan ei ole odotettavissa muutosta.

UPM on tänään ilmoittanut, että Venäjän puutullien seuraukset voivat tuoda lisää lakkautuksia. Metsäteollisuuden ylikapasiteettia ja kustannuskriisissä ei vielä ole voitettu.

Onnistuuko työpaikkojen luominen tyhjästä tyhjään onnistuu pääministerin asenteella? "Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen...matkailussa on mahdollisuuksia...jne."

Haistakoot "vee" koko valtiovalta, ajattelee moni. Helsingissä poliitikot esiintyivät mielenosoittajien edessä vakavina ja naama peruslukemilla. Pääministeri Matti Vanhasella ei ollut mitään uutta sanottavaa.

Vanhaselle on fakta-juttu, että massan valmistus Kemijärvellä loppuu ja Stora Enso ei tule perumaan päätöstään.

Valtionvarainministeri Kataiselta ei herunut lupausta uuden massatehtaan rahoittamiseksi. Mikä on tietenkin vallalla olevien taiteen sääntöjen mukaista. Ajatus valtiollisen massatehtaan perustamisesta tuntuu Kataisesta vieraalta.

Biopolttoaineen tuotantoa Katainen ei kuitenkaan kokonaan tyrmännyt. Pääministerikin säesti, että biopolttoaineiden tuotantoa pitää joka tapauksessa Suomessa lisätä. Kummallakaan ei ollut käsitystä käytettävästä teknologiasta ja valmistavien tuotantoyksiköiden sijoituspaikasta.

Häkämies on prosessin aikana noussut opposition silmätikuksi.

Presidentti Halosen kannanotoista ei ole tietoa.

Mitä Merkel sanoi Bochumista?