Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Mitä minä muistan konsensuksesta?

Muistioilla on sentimentaalinen tarkoitus. Myytti suomalaisesta tuppisuisuudesta ja kirjeisiin vastaamattomuudesta on EU:n liittymisen jälkeen murtunut. Kännykkäkulttuurin läpimurrolla oli merkittävä vaikutus itsetuntomme vahvistumiseen.

Opimme käyttämään teknisiä apuvälineitä. Minä ja itse-kuvan rakentamisen välineeksi tuli Web 2.0 ja sosiaalinen media. Kirjallisen ilmaisun taidot ovat karttuneet verkkokeskusteluissa. Väittely ei istu konsensusyhteiskuntaan. Se edellytti yksimielisyyttä, kompromissien tekotaitoa, mutta verkossa ihmiset ovat oppineet panemaan hanttiin.

Yksi mieli ja totuus ei enää toimi aikaisemmin niin homogeeniseen ajatteluun tottuneessa Suomessa. Väittely tulkittiin vielä Lipposen pääministeriyden aikana hyökkäyksenä persoonaa vastaan. Matti Vanhanen, vaalirahasotkut ja muijavaihdot toi kansalliseen keskusteluun kauan kaivatun ilottelevan väittelyn. Olemme oppineet ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. Suomi24:stä on kehittynyt verkossa toimiva väittelykurssikeskus.

Avautumisen tarvetta on ollut. Moniarvoinen keskustelu sopii moni-ilmeisemmän ja mosaiikkimaisemman maailmankuvan rakentamiseen paremmin kuin synkkämielinen yksinpuhelu. Kielitaidon monipuolistuminen tukee myös globalisoitumista.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Suuret menot eivät kaataneet Novaa

Nova Groupin edustaja uudistaa talousteoriaa tulkinnallaan, että suuret menot ja vaalirahoitustuet eivät kaataneet Novaa ja Nova Groupia. Aikaisemmin konkursseista on voinut syyttää sydämetöntä verottajaa tai herkkänahkaisia velkojia, mutta Antero Merisalon mukaan seitsemän johtavan novalaisen konkurssirikossyyte johtuu poliisin  “mielikuvituksesta”.

Minusta Merisalon ajatus on mielenkiintoinen ja siksi asian pohdintaa pitää jatkaa. Keh. Maa. Suo –yhdistyksen lahjoituksilla Suomeen saatiin porvarihallitus. Novan 100 000 – 400 000 euron panostus ei mennyt harakoille, koska sen jälkeen Suomi on syössyt lamaan ja sieltä nouseminen ei ole mahdotonta, mutta perin toivotonta kuitenkin.

Suomi tarpoo nyt niskojaan myöden velkasuossa. Valtio ottaa velkaa tuhansia kertoja enemmän kuin Nova. Samalla tavalla se panee veronmaksajat - siis meidät - suurten menojen maksumiehiksi. Velkaantumisen ideana on, että ökyrahaedustajien pullakahvit eduskunnan kuppilassa edelleen jatkuisivat ja etteivät virkamiehet ja -naiset nälkää näkisi. Ehkä poliisikin kuuluu pullamössöporukkaan.

Novaa syytetään konkurssirikoksesta, mutta lahjuksen vastaanottajat eivät poliisin mukaan ole syyllisiä. Tämäkin osoittaa luovaa ajattelua ja ennustaa Suomen nopeaa siirtymistä Luovaan Talouteen. Minusta lahjonnan vastaanottajien vastuuta pitäisi laajentaa, kun avokätinen auttaja joutuu vaikeuksiin. Onhan se kelvotonta, jos isänmaan ystävät pannan telkien taa ja poliitikot pesevät likapyykkinsä lahjapesukoneissa, matkustavat Nova-lipuilla, ostelevat sohvia Nova-alennuksilla, kuuntelevat 60-vuotuisjuhlissa Nova-artisteja, kompastelevat lautakasoihinsa, rakentavat ARA-asuntoja ja seitsemän seinähullua talousneroa laitetaan kiven sisälle.

On se niin väärin. Minusta parasta olisi rakentaa häkki eduskunnan ympärille, jotta rikos ja rangaistus eivät kääntyisi yhteiskunnassamme päälaelleen. Puhemies Niinistö työpaikkaterrorisoisi häkkipuluja ja –puudeleita, kunnes joka ikinen pyytäisi eroa tehtävistään ja siirtyisivät lopulta matalapalkkatehtäviin kansakunnan kaatopaikoille. Paskaduunia pitää olla riittävästi tarjolla tämän näytelmän varsinaisille rosvoille. 

Ajatus saunan taakse viemisestä elää!

Alueellinen kehittäminen Ranskassa

Ranskassa on vallinnut keskittämisen traditio koskien niin politiikkaa kuin talouttakin.

Kirjoitin tästä 2/25/05 8:59 PM ja päätin nostaa aiheen uudelleen työpöydälleni.

Pariisi-keskeisyyteen samoin kuin maan jakautumiseen pohjoisen teollistuneeseen ja etelän maaseutuvaltaiseen osaan on pyritty vaikuttamaan viime vuosina aluepolitiikan keinoin.

Alueellisesta kehittämisestä vastaa ympäristö- ja aluekehitysministeriö.

Vuonna 1963 perustettu DATAR toimii aluepolitiikan keskusvirastona.

Aluekehityksen ministerikomitea (CIAT) määrittelee kehittämisen tavoitteet ja tekee keskeiset päätökset.

Alueet (les régions), joita on Ranskassa 22 ja lisäksi neljä merentakaista aluetta, ovat keskeisessä asemassa kehittämistoimien toteuttamisessa.

Korkein valtion viranomainen alueella on prefekti. Alueneuvosto (conseil régional) on lähinnä neuvoa-antava. Toisen aluetason muodostavat départementit, joita on sata.

Ne edustavat NUTS IV -tasoa. Niiden edustuksellinen elin on yleisneuvosto (conseil général). Kuntia on paljon (36 763).

Alueella laaditaan esitys, josta laaditaan yhdessä valtion viranomaisten kanssa alueen kehittämissopimus (contrat de "CPER").

Ensimmäiset sopimukset tehtiin vuonna 1984.

Neljännet sopimukset astuivat voimaan vuonna 2000 ja kattavat seitsemän vuotta. Valtion painopisteitä sopimuksissa ovat:

1. kestävä kehitys,
2. työllisyys ja
3. sosiaalinen eheys.

Korkeampaa opetusta, teknologiaa ja tutkimusta on suosittu.

Sekä valtio että alueet ovat asettaneet etusijalle rautateiden rakentamisen.

Keskeinen aluepolitiikan instrumentti on ollut erittäin nopeiden junayhteyksien (TGV) rakentaminen Pariisista muihin keskuksiin.

Tarkoituksena on, että niistä voisi käydä päivässä Pariisissa. Viimeisin yhteys avattiin kesällä 2001 Marseilleen.

DATAR on painottanut suuria hankkeita ja suosinut aluekeskuksia.

Toimet ovat painottuneet yliopistojen ja tutkimuksen edistämiseen sekä korkean teknologian teollisuuden kehittämiseen.

Valtio on myös hajasijoittanut omia toimintojaan.

Kaupunkipolitiikka on Ranskassa ollut voimakasta. Vuosina 1993 - 97 toteutettiin ensimmäinen kaupunkisopimusmenettely.

Asiasta säädetään vuoden 1999 alueiden kehittämislaissa, jossa sopimusmenettelyä on uudistettu.

Kaupungin kehittämisen suuntaviivat pyritään määrittelemään pitkällä aikavälillä (20 vuotta).

Sopimukset ovat luonteeltaan strategisia ja niissä sovitaan kaupungin ja valtion rahoitus kehittämistoimiin.

Päähuomio kohdistuu sosiaaliseen ja taloudelliseen koheesioon.

Kaudella 2000 - 2006 toteutetaan 247 kaupunkisopimusta.

Ne kattavat suuria sekä myös keskisuuria ja pieniä kaupunkeja ja voivat olla alueeltaan hyvinkin laajoja.

Ranska on EU-maista ehkä selvimmin soveltanut eurooppalaista aluesuunnitteluajattelua (ESDP) käytäntöön.

Monikeskuksinen kaupunkiverkko on alueiden kehittämisessä keskeisellä sijalla.

Suunnittelumenettelyä harkitaan kehitettäväksi siten, että alueelliset ja kaupunkisopimukset yhdistettäisiin yhdeksi menettelyksi.

Tuloksia en ole seurannut, mutta tämä liittyy 2005 alkaneeseen hankekokonaisuuteen, jonka tarkempi analyysi alkaa tästä postista.

Nostan pintaan uusia näkökulmia ranskalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.