Kainuun Etu palkittiin

Paikallislehti Koti-Kajaani uutisoi, että Kainuun Yrittäjät eivät hyväksy Kainuun Edun perusrahoituksen puolittamista. Sen pitäisi pysyä nykyisellä tasolla vuoden 2018 loppuun saakka.

Yrittäjien mukaan Kainuun Etu Oy on vahvasti tukemassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvun tukena ovat erityyppiset hankkeet, joiden tuotannon Kainuun Etu hoitaa.

Hankkeet valmistellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä ja tähän työhön tarvitaan perusrahoitusta, koska hankerahoituksilla ei voida valmistella uusia hankkeita.

Maakuntauudistuksen valmistelu on vielä kesken koskien kehittämisyhtiöiden roolia elinkeinopalvelujen tuottajana maakunnissa.

Palvelutarjontaa pitää suunnitella yrityslähtöisesti. Nurinaa on kuulunut kunnista, joissa tuumaillaan, että kehitysyhtiön palvelut ovat jääneet liian Kajaani-keskeisiksi.

Mene ja tiedä, keskustelu jatkuu. Onnea Euroopanmestaruudesta!

Parempia sähköisiä palveluja mikroduunin edistämiseksi

Sähköisiä palveluita halutaan parantaa ja julkisia hankintoja keskittää. Miten tämä vaikuttaa mikroduunien organisointiin?

Julkisten palvelujen ulkoistamisessa mikroduunit tarjoavat oivan harjoitusmaaston. Pienten duunien teettämistä organisaatioiden ulkopuolella harva vastustaa. Palveluseteleiden nykyistä laajempi käyttö edistäisi mikroduunin kehittämistä.

Miten työn tuottavuutta pitäisi kehittää 2010-luvulla? Tuottavuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että samassa ajassa saadaan valmistettua enemmän tai arvokkaampia asioita tai tarjottua laadukkaampia palveluita kuin aiemmin.

Miten tietoyhteiskunnan kehittäminen voisi vastata tuottavuuden nostovaatimukseen? Julkinen hallinto ei toimi tarpeeksi hyvin sähköisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kasvutyöryhmä tähtää suurten hankintojen keskittämiseen, mutta mikroduuni on usein paikallista ja pientä.

Tuottavuus ei välttämättä tarkoita sitä, että tuotetaan enemmän, vaan että tuotetaan parempaa. Kasvu on hidastunut 1970-luvulta alkaen. 2000-luvulla se laski yli kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Kasvutyöryhmä ehdottaa myös, että vastuu julkisten sähköisten palvelujen kehittämisestä annettaisiin yhdelle selkeälle taholle, valtionvarainministeriölle.

Lisäksi julkisia hankintoja tulisi keskittää entistä ammattimaisempiin organisaatioihin ja opiskelijoiden etuisuuksia voitaisiin karsia.  Tämä saattaa olla myrkkyä pk-yrityksille: mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vähenevät olennaisesti, kun hankintojen volyymit kasvavat ja hankinnan kohteista tulee suuria kokonaisuuksia.

Kaikessa täytyy huolehtia siitä, että tuottavuus syntyy laadusta.

Carelian Faces ja Keitysyhtiöt kommentti

Helge V. Keitel kommentoi:
27.2.2008 15.10

Vuonna 2005 julkaisemani kuva (25.2.2005) saa tässä visualisoida tämän päivän kirjoitustani KL:ssä. Aiheena Jykes.

Kunnalliset kehitysyhtiöt ovat mielenkiintoinen ilmiö. Kunnat lapioivat niihin rahaa eri puolilla Suomea. Lisärahaa tulee EU-projektien hallinnoinnin kautta. Yleensä näille pystytään kehittämään vuodesta toiseen entistä uljaampia strategioita.

Kritiikistä huolimatta nämä kehitysbyrokratiayhtiöt pitävät pintansa. Henkilövalinnoissa suositaan “yritysasioissa ansioituneita virkamiehiä”, jotka hallitsevat hyvin hankebyrokratiaa ja taitavat poliittisen lobbaamisen.

Tekijöiden joukossa on varmasti paljon hyvää ja hyvää tarkoittavaa väkeä, mutta monet yrittäjät pelkäävät näitä kuin ruttoa. Epäluottamus on usein molemmin puoleista. Valintaprosessit suosivat varovaisia keskitien kulkijoita. Mutta, miten tällaiset notkistuvat, kun pitäisi toimia nopeasti kriisien välttämiseksi tai horjuvien yritysten auttamiseksi.

Keskitien kulkijat haluavat kaveerata “varmojen työllistäjien kanssa” ja apu kaipaavat jäävät oman onnensa varaan. Kannanottoni on tietenkin subjektiivinen ja perustuu vuosikymmeninen kokemukseen. Suuri muutoksia ei ole 80-luvulta lähtien tapahtunut. Näistä “kehva-yrityksistä” (kehitys, varovainen, alueellinen) on tullut instituutiota.

Rahoitamme poliittisia puolueita ja järjestöjä verovaroin. “Kehvat” saavat rahaa samoin perustein.

Odotan ryöpytystä. Tiedän, että näille toimijoille on niin paljon paikallispoliittisia päällystakkeja, strategiakokouksia, seminaareja ja ulkomaanmatkoja, että liikkumatilaa kehittämismielessä ei jää nimeksikään.

Joskus nämä kehityksen pysähdysyritykset saattava jarruttaa hyödyllisiäkin hankkeita, mutta enimmäkseen yritykset kuitenkin hoitavat oman tonttinsa omalla tavalla - ja hyvä niin.

Pystytäänkö instituutioista luopumaan? Mitä jos nuo rahat jaettaisiin suoraan yrityksille?

Kerettiläiset roviolle!