Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiinteistö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiinteistö. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

13022010397Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

  1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
  2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
  3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
  4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
  5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
  6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
  7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
  8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

  1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
  2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
  3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
  4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
  5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

  1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
  2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
  3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
  4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
  5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
  6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
  7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

  1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
  2. Martat
  3. Metsästysseura
  4. Eläkeläiset
  5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

torstai 18. helmikuuta 2010

Parempia sähköisiä palveluja mikroduunin edistämiseksi

E71_24.10.2009_Sotkamo 003Sähköisiä palveluita halutaan parantaa ja julkisia hankintoja keskittää. Miten tämä vaikuttaa mikroduunien organisointiin?

Julkisten palvelujen ulkoistamisessa mikroduunit tarjoavat oivan harjoitusmaaston. Pienten duunien teettämistä organisaatioiden ulkopuolella harva vastustaa. Palveluseteleiden nykyistä laajempi käyttö edistäisi mikroduunin kehittämistä.

Miten työn tuottavuutta pitäisi kehittää 2010-luvulla? Tuottavuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että samassa ajassa saadaan valmistettua enemmän tai arvokkaampia asioita tai tarjottua laadukkaampia palveluita kuin aiemmin.

Miten tietoyhteiskunnan kehittäminen voisi vastata tuottavuuden nostovaatimukseen? Julkinen hallinto ei toimi tarpeeksi hyvin sähköisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kasvutyöryhmä tähtää suurten hankintojen keskittämiseen, mutta mikroduuni on usein paikallista ja pientä.

Tuottavuus ei välttämättä tarkoita sitä, että tuotetaan enemmän, vaan että tuotetaan parempaa. Kasvu on hidastunut 1970-luvulta alkaen. 2000-luvulla se laski yli kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Kasvutyöryhmä ehdottaa myös, että vastuu julkisten sähköisten palvelujen kehittämisestä annettaisiin yhdelle selkeälle taholle, valtionvarainministeriölle.

Lisäksi julkisia hankintoja tulisi keskittää entistä ammattimaisempiin organisaatioihin ja opiskelijoiden etuisuuksia voitaisiin karsia.  Tämä saattaa olla myrkkyä pk-yrityksille: mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vähenevät olennaisesti, kun hankintojen volyymit kasvavat ja hankinnan kohteista tulee suuria kokonaisuuksia.

Kaikessa täytyy huolehtia siitä, että tuottavuus syntyy laadusta.

perjantai 29. tammikuuta 2010

Luova talous ja tyhjät toimitilat

27012010033

Valmistelen juttua tyhjistä toimitiloista. Poikkesin toissapäivänä Kouvolassa ja tänään teen havaintoja Helsingissä.

Helsingissä on tyhjää toimitilaa noin miljoona neliötä, joka lienee kaksi tai kolme kertaa yli normitarpeen. Uutta tekemistä pitäisi löytyä, jotta yritykset laajentaisivat toimintojaan ja tarttuisivat kiinteistöomistajien tarjouksiin.

Tilanne saattaa vaikeutua entisestään tämän kevään aikana.

Juttelin tänään Itä-Suomessa olevasta suuresta teollisuuskiinteistöistä. Nykyinen pääomistaja ja sikäläinen kunta etsii toimijaa, joka ostaisi teollisuuskiinteistön edullisesti ja ottaisi kiinteistönhallinnan ja uusien vuokralaisten hankinnan vastuulleen.

Olemme pohtineet kiinteistöjalostukseen vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, mutta päätöksentekoa varten tarvitaan uutta ajattelua kaikilta osapuolilta. Yritän lähipäivinä tarkentaa, mitä tällä tarkoitan.

lauantai 26. joulukuuta 2009

Taloautomaatio Berliinissä

Matkakuvia_Marraskuu_2009 040

Forumissa valmistelimme matkaa Pariisiin. Heti joulun jälkeen pitää miettiä, mitä teemme Berliinissä.

Nyt ei ole tarpeen paneutua yksityiskohtiin, mutta lähdemme liikkeelle Berliinistä, München saa jäädä odottamaan.

Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet ja Heikkoudet on pohdittu. Pohdimme jatkuvasti kansainvälistymisen vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.

Näitä väyliä rakennamme, se on työtämme. Nämä tekstikudelmat ovat ajattelun apuvälineitä, jotka vievät juttuja eteenpäin.

maanantai 18. toukokuuta 2009

Kiinteistöjen kehittäminen

Polkupyöräillen näkee enemmän. Suomeen on rakennettu valtavasti uusia kiinteistöjä, vaikka vajaakäyttöistä tilaa on kaikkialla.

Rakentaminen, rahoitus, pankit ja poliittinen päätöksenteko ovat meilläkin symbioosissa. Rakentaminen kiinnostaa myös duunareita, koska se työllistää.

Raaka-aineiden kauppa hyötyy myös rakentamisesta.

Mutta voisiko peruskorjaamiseen panostaminen olla viisas vaihtoehto ja säästyvät rahat sijoitettaisiin uusien vientituotteiden kehitäämiseen?

tiistai 3. helmikuuta 2009

Produal Oy Kotka

Yritys suunnittelee ja valmistaa kiinteistöautomaation mittaus- ja säätölaitteita.

Tarkka ja luotettava mittaus on toimivan säätöjärjestelmän perusta.

Yrityksen nettisivut kertovat, että korkealaatuiset ja nykyaikaiset tuotteet ovat helposti asennettavia ja käytössä pitkäikäisiä.


Produal
: "2.1.2009 Kotkalaisella Produal Oy:lle uusi toimitusjohtaja. Ari Mårtensson on aloittanut Produal Oy:n uutena toimitusjohtajana 2.1.2009.

Entinen toimitusjohtaja Harri Väkevä jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa keskittyen myyntitehtäviin."

perjantai 15. helmikuuta 2008

Igglo pakenee Norjasta | Kauppalehti.fi

Igglo pakenee Norjasta | Kauppalehti.fi: - Norjalaiset ovat kuin iso kaveripiiri, josta ulkomaalainen on aika pihalla, Nurmio sanoo.

Verkossa kiinteistöjä välittävä Igglo on hallituksen puheenjohtaja Jussi Nurmion mukaan lopettanut toimintansa Norjassa ja hakenut siellä toimineen yhtiönsä selvitystilaan jo tammikuun puolivälissä.

Helge: Voi taivas, Igglo oli hetken suomalaisen Web 2.0 toiminnan suurista esimerkeistä.

Samassa konsernissa on IRC-Galleria ja Habbo-hotel.

Mitä tämän jälkeen tapahtuu?


Yhtiö ehti olla Norjan markkinoilla vain kahdeksan kuukautta. Nurmion mukaan patikkareissuun upposi kolme miljoonaa euroa.

Igglo tunnustaa epäonnistuneensa Norjassa täydellisesti.

- Yhtiö teki kaikki mahdolliset virheet, hankkeella oli väärä ajoitus, väärä johto ja markkinat arvioitiin väärin, Nurmio luettelee.

Nopeaa kansainvälistymistä luvannutta Iggloa houkuttelivat Norjaan asuntojen kova hintataso ja korkeat välityspalkkiot. Suomen kokoisille markkinoille meno tuntui sopivalta ensiaskeleelta maailmalle.

Sitä Igglo ei osannut ennustaa, että suomalaista tulokasta odotti hyinen vastaanotto.

- Norjalaiset ovat kuin iso kaveripiiri, josta ulkomaalainen on aika pihalla. Meidät pantiin hetkessä sivuun, Nurmio kuvaa.