Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa Kainuussa

Lama jarruttaa nyt, mutta koulutettavien määrä on kasvanut sadoilla muutamassa vuodessa.

Koulutettavia oli Kainuun alueella 650 marraskuussa 2009 ja yrityksiä oli mukana 300 – 400.

Kolme vuotta sitten koulutettavia oli vain 400 henkeä. Tietoisuus oppisopimuskoulutuksen eduista on kasvanut kokemuksen ja tiedottamisen myötä. Kun koulutus räätälöidään tarkkaan tarpeeseen, yritys saa juuri sitä osaamista mitä tarvitaan ja koulutettavien työnsaantisauma on hyvä. Kaupan ja hallinnon aloilla on ollut kasvua Kainuussa.

Määrä kävi yli 700 hengessä, kun mukana oli UPM:n paperitehtaan hiipumisen ja loppumisen aiheuttama piikki. Oppisopimuskoulutuksen etuja ovat joustavuus ja työelämälähtöisyys, vaikka se perustuukin valtakunnallisiin tutkintoperusteisiin.

• Koulutus voi lähteä liikkeelle opiskelijasta
• Opiskelija etsii yhteistyöhaluisen työnantajan
• Lisävoimaa kaipaava työnantaja voi avata keskustelun
• Koulutettavalla on oltava kiinnostus kyseiseen työhön
• Realistinen käsitys omasta osaamisesta ja toimialasta
• Teoriaopintoihin on pakko osallistua, mutten koulutuksessa ei ole järkeä

Oppisopimuskoulutettavien työllistyminen asettuu 80 – 90 prosenttiin. Työmaalla oppisopimuskoulutettavalla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin etuisuuksiin. Tieto-opetuksen aikana hänellä on mahdollisuus opintososiaalisiin etuuksiin.

• Palkkatuen suuruus on 500 euroa kuukaudessa
• Palkkatuen maksaa työvoimahallinto
• Edellytykset selviävät paikkakunnan työvoimatoimistosta

Pätkäduuni, etätyö ja mikroduuni

Mikroduuni on tulevaisuutta. Japanilaiset ovat keksineet tavan organisoida 24 / 7 yhteiskunnan mikroduunia. Ravintolat voivat palkata tiskaajan tai tarjoilijan GPS-karttapalvelulla mobiilisti ja duunari voi ilmoittautua kännykällään, jos tuntihinta kelpaa ja sattuu olemaan lähellä.

Samanlaisen systeemin voimme kehittää asiantuntijapalvelujen kansainvälisen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi.

Jos jokainen suomalainen ostaa  mikroduunia eurolla per päivä, silloin tältä alueelta irtoaa lähes kahden miljardin bisnes vuositasolla. Tehtävät voivat olla siivousapua, lumen luontia, lastenhoitoa, koiran ulkoiluttamista, juttuseuraa vanhuksille, logojen piirtämistä, CAD-suunnitelmien tekemistä, laulujen kirjoittamista, runojen nettijakelua, musiikin luomista. Vain mielikuvitus on rajana sille, mikä ei ole mikroduunia, koska kaikki arkityöt muodostuvat pienistä duunimoduuleista.

Mikroduuni Sitrassa 3.3.2010

Ossi Kuittinen Sitrasta avasi Mikroduuni-tilaisuuden, joka järjestettiin 16. kerroksessa 3.3.2010 kello 09 – 11. 

Päivän teemana mikroduuni ja miten saadaan työn tekijä ja tarjoaja kohtaamaan. Tilaisuus alkoi sillä, että jokainen esitteli itsensä ja taustayhteisönsä.

Julkaisen vaihe vaiheelta osallistujien puheenvuorot, kun saan ne translitteroitua Bambuser-striimistä ja julkaisen ne 3.3.2010 peräjälkeen.

Nuoriso ja vanhemmat kilpailevat samoista duuneista

Nuorisotyöttömyyden lisääntymistä pelätään. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samoista työpaikoista nuorten kanssa ovat nyt kilpailemassa myös vanhemmat työttömät ja lomautetut, joiden entisestä ammattitaidosta on muuttuneilla työmarkkinoilla vain vähän hyötyä.

Kuntien mahdollisuudet työllistää nuoria ovat aiempaa heikommat siksi, että kuntien talousahdinko on syvempi. Kunnat tarjoavat nuorille työharjoittelua, mutta eivät tarjoa heille palkkaa eivätkä työllistymistä harjoittelun jälkeen.

Työharjoittelua tarjotaankin vaihtoehdoksi toimettomuudelle siinä toivossa, että nuoret löytäisivät kiinnostavan alan, jotta he hakeutuisivat opiskelemaan. Osa kunnista maksaa myös työnantajille pientä kannustusrahaa, jotta työnantajat palkkaisivat työttömiä nuoria. 

Osa nuorista, joilla on jo ammattiin tai tutkintoon johtava koulutuspaikka, miettii nyt tarkkaan, milloin kannattaa valmistua. Opintotuen määräajat ovat sen verran väljät, että valmistumista pystyy hyvinkin lykkäämään vuodella tai kahdella.

Nuorten työllisyysseteli käyttöön tänä keväänä

Työllisyysseteli nostetaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä selvittäneessä raportissa esiin uutena keinona.

Seteli saatetaan saattaa käyttöön ilman lakimuutosta ja silloin se ehtisi vaikuttaa jo keväällä 2010.

Pääministeri Matti Vanhanen ehdotti työllistämisseteliä nuorille tammikuun lopussa.

Seteliä ei anneta työttömälle nuorelle, vaan työnantajalle. Työnantaja saisi setelistä tukea nuoren palkkaamiseen tai työn sivukuluihin, jos työn teettäminen uhkaisi muuten tulla liian kalliiksi.

Setelin tarkoituksena on myös madaltaa rekrytointikynnystä. Seteli voisi olla nykyisen palkkatuen luokkaa eli runsaat 500 euroa kuukaudessa.

Muitakin keinoja on mietitty: tiimiyrittäjyyden tukeminen starttirahalla, osa-aikalisän sekä palkkatuen salliminen määräaikaisissa työsuhteissa myös valmistuneille.

Koulupudokkaisiin otetaan myös yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin.

Hädän hetkellä hyvä hakea suojaa tutuista ja yhdistävistä asioista

Mikroduuni-projektin ideana on kalevalainen oppi siitä,  että hädän hetkellä on hyvä hakea suojaa tutuista, yhdistävistä asioista.

Routavuosien pimeimpinä aikoina Runebergin 100-vuotisjuhla sytytti kynttilät tuhansissa kodeissa ja viritti uutta uskoa Suomen kansan valtiolliseen tulevaisuuteen kautta sen kaikkien poliittisesti tietoisten kerroksien.

Tarvitsemme yhdistäviä tekijöitä.