Mikroduunin visuaalinen valinta- ja valvontakeskus

Miten mikroduuni määritellään? Pitääkö kellään olla kokonaiskuvaa tarjolla olevista tehtävistä ja toimeksiantojen suorittajista vai valvooko jokainen vain omaa mikromaailmaansa?

Japanilaiseen Otetsudai-ratkaisuun kuuluu työn tarjoajan mini-CV. Mikroduunarin antamien tietojen perusteella työnantajat voivat karttapohjaisesta järjestelmästä valita lähellä olevista parhaista tarjokkaista pikaduunin suorittajan.

Työntekijä kaipaa tietoa tehtävästä, työajasta, osaamisvaatimuksesta, palkkiosta jne.

Kesätyöt kiinnostavat opiskelijoita

Porvoossa kesäduunin hakuaika meni umpeen 5.3.2010. Yli viisitoistavuotiaat tarjoavat mielellään työpanostaan kaupungin 120 tunnin slottiin. 785 hakijaa tavoittelee tarjolla olevaa 70 kesätyöpaikkaa. Aikaisemmin hakijoita on ollut 700, joten määrä on nousussa.

• vain kymmenen prosenttia saa kesäduunin
• kaupunkien kesätyöpaikat kiinnostavat nuoria

Porvoossa on tarkoitus laittaa tietoja valinnoista kaupungin verkkosivuille, mutta henkilölistaa ei voi julkistaa, koska se olisi ristiriidassa henkilötietolain kanssa. Porvoolaisnuoret saavat 120 tunnin kesäpestistä 902,78 euron korvauksen.

Henkilövalintoja ei tehdä arpomalla, koska se antaisi väärän kuvan nuorisolle. Valinta tapahtuu hakemusten pohjalta. Parhaat kutsutaan haastateltaviksi, jolloin hakijoilla on mahdollisuus esittää parhaat puolensa.

Hupaisa ovi

Kirjoitin ovesta näin syyskuussa 1992. Ovi elämään, elämäni paras ovi, joka vie kuumaan ja muhkeaan tilaan, se takana prosessit puksuttavat, siellä on kostaa, mutta samalla se vilvoittaa, olo on autereinen, hulmuava ja vuolas.

Oven takana sihisee, suhisee, puhisee, tulen lieskat leimahtavat, mutta emme ole helvetissä.

Oloni on ailahteleva, paikka on lumoava. Täällä mieleni muuttuu lennokkaaksi.

Tunnelma hivelee minua, se on huumaavan kaunis, kesäinen, mansikkamainen, savuntuoksuinen ja utuinen.

Vihreällä nurmella ja kirkkaan sinisellä järvellä kaikki on mahdollista. Kävelen rantakivikossa paljain jaloin, varpaani kastuvat viileässä vedessä. Pyöreät moniväriset kivet löytyvät etsien. Jokaisella saunakiukaan kivivalikoimalla on tarinansa.

Savustuspöntön alla on valurautainen tulisija. Se on teräksinen, kestävä, tilava ja monipuolinen. Toisessa pöntössä keitämme kalakeittoa.

Kolmas sopii kiukaaksi, kivet kuoren sisällä. Nämä ovat uusia tuotteita ja elämyksiä eurooppalaiseen puutarhaan. Näin kiehtovalta maailma näytti syksyllä 1992, jolloin Suomi syöksyi syvimpään lamaan miesmuistiin.

Helsingin seudun pienyritykset

Helsingissä on noin 40 000 yritystä, joista valtaosa on pienyrityksiä, jotka työllistävät alle 50 henkeä.

Palveluala on selvinnyt lamasta hyvin tähän mennessä. Mutta pienyritysten tilanne heikkenee syksyllä.

Syksy tulee olemaan vaikeaa aikaa työllisyyden kannalta ja ongelmia riittää puolitoista vuotta eteenpäin. Ihmiset käyttävät palveluja vähemmän.

Baarien lounasasiakkaat ovat paikoitellen vähentyneet kolmanneksella.

Pienet positiiviset merkit maailmalta tulevat tänne viiveellä. Jos maksuvalmiuss menee huonoon jamaan, tervekin yritys voi kaatua.

Lähetetään Lama Lomalle

Eilinen keskustelu Hantro Product Oy:stä innoitti kirjoitaamaan oululaisista teknologiayrityksistä ja vähän laajemminkin laman lomalle lähettämisen tarpeellisuudesta. Todellisuudessa tämän aamun talousuutiset eivät olleet kovin rohkaisevia, mutta ylä- ja alamäen jatkumo ei tunnu yllättävältä. Matalaan lentoon pitää tottua.

Lähetetään Lama Lomalle

Tiistai, Tammikuu 13, 2009 9.36 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Harrastukset, Raha & valta, Sijoittaminen, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Teknologia, Työ & bisnes, Cash-Flow 2.0

Keskustelin eilen tuntemattoman henkilön kanssa verkossa Oulun työnmarkkinatilanteesta. Hänen mielestä tilanne yrityksissä on pahempi kuin, mistä julkisuudessa puhutaan. Työnsaanti tuntuu erityisen vaikealta. Pienyrittäjät kertovat, että tuotemyynti pysähtyi pari viikkoa ennen joulua kuin seinään. Toisaalta, kaikki toimii, töpselistä saa sähköä, bensa on halventunut ja ihmiset ovat hyväkuntoisen oloisia. Missä on totuus?

Lama ei ole ehtinyt katutasolle. Se on muuttumassa mielentilaksi. Monet puhuvat lamapuheiden ja kirjoituisten psykologisista ulottuvuuksista. Jotkut ovat Suomessa käärmeissään medialle, joka lietsoo lamaa otsikoissa ja avauspuheenvuoroissa. Palataan Oulun seudulle.

PKC Group, elektroniikan sopimusvalmistaja, yt-neuvottelee 300 hengen lomauttamisesta Kempeleen yksikössä. Toimitusjohtaja Harri Suutarin mukaan lomautusten kesto on useita kuukausia. Elektrobit vähentää langattomasta liiketoiminnasta 57 henkilöä toimistoistaan Espoossa, Oulussa, Oulunsalossa ja Tampereella.

Motiivin blogiini sain Hantro Products Oy:stä. Digitoday kertoi 22.5.2007 klo 10:11, että ”suomalainen mobiilivideon kehittäjä Hantro Products Oy on myyty amerikkalaiselle videopakkauksen markkinajohtajalle On2 Technologies -yhtiölle. Pääosin osakkeina maksettava ja kauppahinta lähestyy sataa miljoonaa dollaria. Kauppahinta on sidottu osittain Hantron tämän vuoden (2007) tulokseen. Hantron omistajat saavat toukokuun 18. päivän kurssilla laskettuna noin 12 prosenttia on2:n osakkeista. Potin arvo on 3,38 dollarin kurssilla 54,8 miljoonaa dollaria. Kauppaan kuuluu myös 6,8 miljoonan dollarin käteisosuus, josta suuri osa menee järjestelykuluihin”.

Kaupan jälkeen On2 Technologies –yhtiön osakkeiden arvo on laskenut rajusti. Mitä Hantrolle mahtaa tällä hetkellä kuulua? Onko Eero Kaikkonen vielä mukana kuvioissa? Kyselen mielenkiinnosta, koska ajatuksenani on kirjoittaa entistä enemmän ja useammin Pk-yrityksistä.

Digitoday kertoi 22.5.2007 artikkelissaan: “Hantron asiakaskuntaan kuuluvat maailman johtavat matkapuhelinvalmistajat Nokia, Samsung ja Motorola sekä 18 maailman johtavaa puolijohdevalmistajaa kuten Freescale, LSI ja Sanyo. Hantron videokoodausta hyödynnetään jo yli kahdessa sadassa miljoonassa puhelimessa. Sijoituspalveluja tarjoavan Bridgewell Limitedin maaliskuussa 2007 julkistaman markkinaselvityksen mukaan Hantro on alansa markkinajohtaja. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 75 videokoodausteknologian ja ohjelmoinnin ammattilaista.”

Näistä tuntemattomista suuruuksista pitäisi kirjoittaa paljon enemmän. Nokiat ja metsäjätit pystyvät huolehtimaan omasta tiedottamisestaan, mutta näistä pienissä saattaa olla piilevää hiivaa, joka paisuttaa taikinaa viimeistään, kun lama lähtee lomalle.

Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen!

Taantuma on täällä, yritykset suunnittelevat säästöjä. Lomautusvaroituksia satelee sahureille, rakennustarvikkeiden valmistajille, metsäkoneiden tekijöille, autonrenkaita valmistavan tehtaan työntekijöille. Pankitkin aikovat lomauttaa, mutta uskon silti tulevaisuuteen.

Taloudellisten ennustelaitosten näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet nopeasti. Etla ennusti vielä kuukausi takaperin vuosille 2009 ja 2010 kahden prosentin kasvua, mutta torstaina 30. lokakuuta 2008 kansantalouden kasvuarvio oli tipahtanut nollaan.

Nyt tarvitaan ihmisiä, joilla on turnauskestävyyttä.

Hallitusherrat puhuvat elvytyksestä, joka estää kotitalouksien kysynnän notkahduksen. Puheenjohtaja Sauli Niinistö esitti vuorostaan vastavirtaan kulkemista. Hän poistaisi veronalennukset. Pääministeri Vanhanen kontraa: Veronkevennykset toteutetaan eikä leikkauksia suunnitella.

Public-Private yhteistyöllä eteenpäin!

Kunnissakin varaudutaan leikkauksiin, mutta toisaalta rakentamisen piristämiseksi haetaan keinoja. Syytäkin on: UPM ja Stora Enso ovat ilmoittaneet pitkistä seisokeista sahateollisuudessa. Levyä ja vaneria tarvitaan entistä vähemmän. Rakennustarvikkeiden kauppiaatkin ovat hepakssa.

Suomi elää metsästä vielä 2100!

Hellurei ja hellät tunteet, kun sirkkelit ny sammutetaan, on syytä olettaa, etteivät kaikki sahat käynnisty vuonna 2010; Stora Enson Tolkkisten saha kuuluu näiden joukkoon. Heinolan vaneritehtailla pelätään samaa kohtaloa. Tarkempaa tietoa päätöksistä löytyy esim. UPM:n verkkosivuilta.

Palvelujen uudelleen designaamisessa valtava potentiaali.

Milloin viimeksi kävit parturissa tai kampaajalla? 1990-luvun lama iski mm. partureihin ja hammaslääkäreihin. Ihmiset pidensivät tukanleikkuun ja permanenttien tekovälejä. Hammaslääkäriin mentiin vasta viime tipassa, kun särkylääkkeet eivät enää auttaneet.

Pelko pois Rosemarie!

Emme vielä ole lähelläkään tuon ajan synkimpiä päiviä, mutta nyt on myös hyvä aika miettiä, voimmeko lieventää näköpiirissä olevaa alamäkeä. Onko pakko mennä samanlaiseen luisuun vai voimmeko suomalaisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä vaikuttaa tulevaan kehitykseen?

Jälleenrakentamisen henkeä tarvitaan.

Kotimaan toimet eivät ratkaise kaikkea; ehkä vain pienen osan, mutta mediat etsivät valopilkkuja eri puolilta maailmaa. Jos suurennuslasi osuu Suomeen myönteisessä valossa, silloin brändityöryhmä voi lähettää kansalle kiitoskortin.

Takaisin 50-luvulle. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Lisätietoja metodeista löytyy tästä osoitteesta: KK-Net.