Kuka käynnistää bileet?

Tule juttelemaan, tule käymään, pohditaan yhdessä tulevaisuuden yhteisöjen kehittämistä.

Hyvä joukkue muovautuu tulevaisuudessakin oppivan organisaation periaatteilla.

Lehdestä luin, että perinteiset maalaismarkkinat järjestetään Tapiolassa, Tapiolan tori ympäristöineen markkinapaikkana.

Voisimme yhtä hyvin aloitta Korsossa, Korson keskustassa, Lumon ympäristössä.

Teemana tietenkin hyperpaikallisuus ja siitä aukenevat sisäänpäin ja ulos suuntautuvat sovellukset.

Aluekehityksen valistuneimpaan kärkeen lukeutuvia sosiaalisen median ajattelijoita kutsutaan paikan päälle, läppärin luukut auki. Yksi koskettelee Applen iPhonea, toinen odottaa Nokian N8 ja E7 markkinoille, vaikka kahdessa viimeisessä on yhä vain Symbian^3 käyttöjärjestelmänä.

Päivittäistavaramarkkinoilla tarjolla ei ole vielä Meegota, mutta ajattele, siitä on kohta neljäkymmentä vuotta, kun siirryin tälle alalle. Viikon kuluttua tulen jälleen kaapista ulos uusilla ajatuksilla.

Selkärepuissamme ei ole tällä kertaa tiiliskiviä. Tästä kerron tarkemmin seuraavassa postituksessa.

Teen töitä muotoilun ja todellisuuden rajamailla

Olen vuosien mittaan tehnyt töitä keksijöiden, käsityöläisten, taiteilijoiden, kirjoittajien, valokuvaajien, taivaanrannanmaalareiden, byrokraattien ja fanaatikkojen kanssa.

Parhaimmillaan yhteistyö on ollut antoisaa ja opettavaista. Joukkoon on mahtunut lukuisia täysin mahdottomia tyyppejä. Sukset ovat menneet ristiin lyhyen tutustumisvaiheen jälkeen. Yhteistyö ei suinkaan onnistu aina ja joka tilanteessa. Päinvastoin: yhteistyö on raskasta ja saattaa muuttua äärettömän vastenmieliseksi.

Suomessa on Kekkosen ajoilta voimassa vahva yhdenmukaisuuden paine. Olemme tehneet konsensuspolitiikkaa niin kauan, että harvoilla on rohkeutta osoittaa aitoa erimielisyyttä. Miten tähän standardi- ja teknologiahakuisuuteen löydetään vaihtoehtoisia toimintamalleja?

Toivon erilaistavaa keskustelua maahamme. Emme pärjää Euroopassa, jos emme tajua, miten eriseuraisia olemme. Ei meidän tarvitse mukautua eurooppalaisten mielipiteisiin. On vain oivallettava, että Suomi ei enää elä metsässä. Yksilöiden Euroopassa on hienoa, jos pystyy heittämään kapuloita kehityksen rattaisiin.

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Nuorten työllisyysseteli käyttöön tänä keväänä

Työllisyysseteli nostetaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä selvittäneessä raportissa esiin uutena keinona.

Seteli saatetaan saattaa käyttöön ilman lakimuutosta ja silloin se ehtisi vaikuttaa jo keväällä 2010.

Pääministeri Matti Vanhanen ehdotti työllistämisseteliä nuorille tammikuun lopussa.

Seteliä ei anneta työttömälle nuorelle, vaan työnantajalle. Työnantaja saisi setelistä tukea nuoren palkkaamiseen tai työn sivukuluihin, jos työn teettäminen uhkaisi muuten tulla liian kalliiksi.

Setelin tarkoituksena on myös madaltaa rekrytointikynnystä. Seteli voisi olla nykyisen palkkatuen luokkaa eli runsaat 500 euroa kuukaudessa.

Muitakin keinoja on mietitty: tiimiyrittäjyyden tukeminen starttirahalla, osa-aikalisän sekä palkkatuen salliminen määräaikaisissa työsuhteissa myös valmistuneille.

Koulupudokkaisiin otetaan myös yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin.

Miten syvälle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vajoaa?

Oletko ehdolla vaaleissa? Pyritkö politiikkaan? Onko sinulla poliittisia intohimoja?

Olen sotilas ja taistelija, joka tähtää taidoillaan kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseen.

En ole mukana puoluevaltuuskunnissa tai työryhmissä, jotka tähtäävät paperisodan voittamiseen.

Minua kiinnostaa “todellinen muutos” ja se ei lähde kynästä, mutta mahdollisesti läppärin näppäimistöstä.

En mielestäni ole onnistunut erityisen hyvin niissä tehtävissä, joita teen, mutta minulla on sanottavaa.

Perinteinen vaikuttaminen pakottaa tekemään pitkää päivää ja hirveästi turhaa työtä. Kunnianhimoni suuntautuu muihin asioihin: haluan muuttaa maailmaa aidosti ja perinteisen politiikan raameissa se on mahdotonta.

En halua tulla perinteiseksi, vainoharhaiseksi ja katkeraksi poliitikoksi. On käytettävä muita aseita. Olemme sotatilanteessa ja nyt on pakko kerätä taisteluun kaikki kynnelle kykenevät.

Teollisten palvelujen vienti

Heitän tähän merta edemmäs kalaan -esimerkin Venäjältä, jossa kaukolämpöverkkojen siirtohävikit ovat 60 % verrattuna Suomen alle 10 %. Jos nämä hot-spotit olisivat verkossa teknologiatoimittajien nähtävissä, avoimen datan pohjalta visuaalisesti saatavissa, olisi energia-alan yrityksillä helpompaa tarttua "vuotoihin".

Kartoitukset, energiatehokkuusanalyysit, vuotokohtien määrittelyt on joka tapauksessa tehtävä. Tehdään tästä yhdessä venäläisten kanssa avoin karttatietojärjestelmä, jotta ratkaisun toimittajat pääsevät tarjouksia tekemään ja ratkaisuja laatimaan.

Venäjällä olisi tarvetta noin 50 000 hajautetun energian tuotannon laitokselle (1-10 MW). Tarvekartta, budjetti ja aikataulu helpottaisi operaation toteuttamista. Työmaata kunnossapidossa, energiatehokkuuden lisäämisessä ja uudisrakentamisessa riittäisi meille ja muille kymmeniksi vuosiksi.

Energiatehokkuuden lisääminen mahdollistaisi öljyn ja kaasun viennin lisäämisen ja vientitulojen kasvattamisen. Suomalaisilla olisi teknistä osaamista, mutta näin ison elefantin syömiseen tarvittaisiin jonkinlainen makupalasuositus, jonka mieluusti näkisin visuaalisena, karttapohjaisena ja vaikka tähtiluokituksella KUUMA VIILEE KYLMÄ. Kuumat nostettaisiin investointipyramidin huipulle. Lisäisin myös näytön RAHOITUKSESTA.

Alla oleva ilmoituksen jälkeen on tehtävä miljoonasti jalkatyötä ennen kuin kohteet löytyvät. Tietoa varmasti on, kun prosenteistakin pystytään puhumaan ja investointitarpeetkin tiedetään. Kolkyt miljardia olisi ihan siisti diili.

”Energiansäästöön käytetään Venäjällä 30 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä. Hyvät suomalaisyritykset, kutsun teitä näille markkinoille, jotka ovat hyvin suuret ja hyvin maksukykyiset”, ministeri Sergei I. Shmatko maanitteli viime viikolla kaksipäiväisen Suomi-vierailun yhteydessä.

PS: vastaavanlaisia tarpeita on myös Suomessa, mutta tuossa olisi haastetta muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.

Mobile tietotekniikkavisio 1994

Piirsin oikealla olevan kuvan Ranskassa 1994.

Yritän lähestyä mobile computing -ideaa viisitoista vuotta takaperin.

Silloin raahasin matkoillani mukana (minibussissa) mac-tietokonetta, printteriä.

Läppärin ja Nokian kännykkää, jossa soittoäänenä Säkkijärven polkka tuli kuvaan vasta seuraavana vuonna.

Yhteydenpito puhelinmodemin ja IRC-kanavien kautta onnistui kohtuullisen hyvin, mutta kalliiksi se tuli.

Tietotekniika muuttuu ihmiskasvoiseksi

Nykytakaisen tietotekniikka palvelut tuovat asiakkaat lähelle, näkö-, kosketus- ja kuuloetäisyydelle. Uudet yhteisöpalvelut antavat kasvot tietotekniikan käyttäjille ja varsinainen tekniikka siirtyy entistä selvemmin taka-alalle. Tärkeimmäksi nousee, miten välineillä tehdään ja miten ihmiset verkostoissa toimitaan.

Tietotekniikka ja sen sovellukset ovat läsnä kaikkialla. Tietoteknisten sovellusten läsnäolon vaikuttavuus ja sovellusten käyttötarpeet poikkeavat kuitenkin jonkin verran, kun vertailemme suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä keskenään.

Monipuolinen ja kattava CRM-järjestelmä - CRM OnDemand sisältää:

1. Sales,
   
2. Service,
   
3. Marketing,
   
4. Campaign management,
   
5. Contact Management
   
6. DW/ Analytics,
   
7. Off-line toiminnallisuudet,
8. sähköposti-integraation ja
   
9. integraatiotyökalut muihin sovelluksiin
   

Kaikki yhdeltä toimittajalta. Ratkaisu pyörii palveluntarjoajan konehuoneessa ja luotettavan teknologian päällä. Sopii sekä pienille, että keskisuurille yrityksille. Yhteisöissä työskenteleminen edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Yritykset eivät enää voi linnoittautua omien "turva-aitausten" sisälle. Joukkoälyä haetaan lonkeroitumalla ulos omista "intrapiireistä" laajempien yhteisöjen monimuotoiseen vuorovaikutukseen.

Ennen ajateltiin, että käyttäjäympäristö, jossa on tuhansia sovellusten loppukäyttäjiä, vaatii toimiakseen tiukat määritykset ja prosessit niin sovellusten kuin perustekniikan osalta. Usein tällaisen ympäristön loppukäyttäjien tuki on voimakkaasti keskittynyttä ja tukitoiminta hoidetaan keskitetyn "helpparin" kautta. Tuossa ajattelussa on paljon järkeä "tuottavuuden" ja lyhytkestoisen tehokkuuden näkökulmasta, mutta tiukoilla rajoilla luodaan myös esteitä uuden oppimiselle.

Keskisuuren yrityksen tietotekniset perustarpeet ovat samantapaiset: tarvitaan toimiva tietotekninen perusinfrastruktuuri, joustava käyttäjätuki ja toimintaympäristöön soveltuvat palvelu- ja yhteisötasot.

UCC eli Unified Communication ja Collaboration

IBM:n UC-ratkaisuista Pohjoismaissa vastaava Brendan Buckingham uskoo UCC eli Unified Communication and Collaboration ratkaisujen rajuun myynnin kasvuun. Tutkimusyhtiö Gartnerin arviona on + 25 % vuodessa, mutta Buckingham panee paremmaksi.

"Maailmanlaajuisesti puhutaan miljardi-investoinneista, ja Suomessakin eri arvioiden mukaan jopa kymmenien miljoonien eurojen markkinapotista lähivuosina. Alamme ymmärtää, mikä saa ihmiset haluamaan tietojen jakamista. Se on onnistumisen edellytys", Brendan Buckingham sanoo.

Kun sähköposti ja puhelin eivät riitä, tarvitaan uusia kommunikointivälineitä. Uusien ryhmätyöohjelmistojen avulla organisaatiot tehostavat tuottavuuttaan - ja houkuttelevat nuoria työntekijöitä, jotka ovat tottuneet esimerkiksi pikaviestiohjelmien käyttöön.

Skidit ja nörtit ovat mesettäneet ja irkanneet toistakymmentä vuotta. Nyt on suurten yritysten vuoro "herätä". Vuorovaikutuksesta, organisaation virtuaalisoitumisesta, yhteistyöstä, kollaboraatiosta, Facebookista, Twitteristä, Jaikusta, Skypestä jne. puhutaan nyt liituraitaporukoissa.

• Enterprise herää!
• Vuorovaikutuksella tehdään rahaa
• Ovia avataan ja avoimuus lisääntyy
• Sisäisen yhteistyön lisäksi joudutaan avautumaan kumppaneiden ja asiakkaiden suuntaan
  

Ucc- (unified communication and collabaration) eli viestintä- ja ryhmätyöratkaisut ovat vielä siinä vaiheessa, että markkinat ovat kovassa kasvussa, vaikka esimerkiksi pikaviesteistä on puhuttu jo kymmenen vuotta.

• Sähköpostit tukossa
• Kuka vastaa sähköposteihin?
• Liitetulvan hallinta
  

Ennemminkin kuin pussillisesta uusia temppuja viestintäratkaisujen tehokäytössä on kyse siitä, että yrityksessä ollaan halukkaita virtaviivaistamaan prosesseja. Myös prosessien uudistaminen kuulostaa kuluneelta termiltä, mutta jotta eduista pääsisi todella hyötymään, täytyy prosessitkin käydä läpi.

1. Ajattelutavan uudistaminen on suurin haaste
2. Tekniikan soveltaminen ja hyödyntäminen alkaa, kun tiedetään, mitä halutaan
3. Teknisistä vaihtoehdoista ei ole puutetta
   

Esimerkiksi ryhmä- tai web-työkaluin perustettavat virtuaaliset työryhmät nopeuttavat erilaisten projektien hoitamista, kun organisaatiolla on käytössään yhteinen työpöytä riippumatta siitä, missä päin maailmaa sen osat sijaitsevat.

1. Nopeuttavat, kun saadaan porukat käyttämään
2. Osastojen väliset väliseinät joudutaan repimään
3. Ensin on ihmiseltä ihmiselle (P2P) ja myöhemmin monelta monelle (M2M) viestintää
4. Miten M2M tehdään tehokkaaksi?
5. Hierarkian esteet
6. Vaikenemisen traditio
7. Kasvojen menettämisen pelko avoimessa toimintaympäristössä
   

Uusi sukupolvi on tottunut käyttämään tämäntyyppisiä välineitä ja he odottavat voivansa käyttää niitä työssäänkin, sanoo IBM:n Pohjois-Euroopan ucc-ratkaisuista vastaava johtaja Brendan Buckingham.

"Ihmistä ei saa unohtaa!" hän jatkaa ja ketkä näitä Sosiaalisen Median ratkaisuja käyttävät? Sinä, minä ja Hentun Liisa.

Buckingham huomauttaa, että kyse ei ole yksittäisistä tuotteista vaan suuremmasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat niin ohjelmistot kuin puheluiden integroiminen ip-alustalle. Sen rakentamisessa tulee hänen mielestään olla avoin ja kunnioittaa asiakkaan nykyistä it-ympäristöä.

IBM, Cisco, WebEx, Nokia ja monet muut ajavat samaa asiaa.

"Viestintä- ja ryhmätyöohjelmistojen käytössä on aina kyse ihmisistä. Vaikka niitä käytettäisiinkin esimerkiksi jossain tuotannonohjausprosessissa, aina tulee kohtia, joissa tarvitaan kontaktia toisiin ihmisiin. Tällöin ohjelmista voi olla suurta apua, kun ne tuntevat ihmisten tavoitettavuuden. Ohjelmin voidaan myös nopeuttaa päätöksentekoa", Buckingham toteaa.

Tuo on tietenkin kaikki totta ja itsestään selvää, mutta, miten saamme porukat innostumaan. Sosiaalisen median nopean käyttöönoton esteinä ovat sosiaaliset pelot, hierarkian murtumisen uhat pomoille ja uuden ja arvaamattoman avoimuuden hallitseminen.

Esitysten esimerkeissä uusien tuotteiden markkinoille saantiaika lyhenee 50 prosenttia! Pelkästään ip-puhelinjärjestelmän käyttöönotto säästää toiselle useita miljoonia euroja vuodessa. Kolmas pystyy leikkaamaan call centereidensä puheluiden keston puoleen, kun asiakaspalvelijoiden työvälineitä parannettiin.

Ryhmätyöjärjestelmien eduista säästöt esimerkiksi puhelinkustannuksissa ovat helpoimmin mitattavissa. Sen sijaan parantunutta työilmapiiriä on vaikeampi muuttaa euroiksi.

Oppia ikä kaikki. Olemme käyttäneet UCC-kaltaisia työkaluja vaihtelevalla menestyksellä vuodesta 2004. Alussa kokemukset eivät olleet rohkaisevia. Skype hyväksyttiin pienissä yrityksissä, koska puhelinkulut alenivat. Otimme käyttöön Basecampin projektinhallinnassa. Vuosi 2006 toi kuitenkin käänteen parempaan ja 2007 Facebook, Twitter, LinkedIn, Jaiku ja monet muut tulivat vahvasti julkisuuteen. Laaja keskustelu sosiaalisen median mahdollisuuksista alentaa UCC:n käyttöönottokynnystä suuryrityksissä.