Mikroduunin visuaalinen valinta- ja valvontakeskus

Miten mikroduuni määritellään? Pitääkö kellään olla kokonaiskuvaa tarjolla olevista tehtävistä ja toimeksiantojen suorittajista vai valvooko jokainen vain omaa mikromaailmaansa?

Japanilaiseen Otetsudai-ratkaisuun kuuluu työn tarjoajan mini-CV. Mikroduunarin antamien tietojen perusteella työnantajat voivat karttapohjaisesta järjestelmästä valita lähellä olevista parhaista tarjokkaista pikaduunin suorittajan.

Työntekijä kaipaa tietoa tehtävästä, työajasta, osaamisvaatimuksesta, palkkiosta jne.

Kesätyöt kiinnostavat opiskelijoita

Porvoossa kesäduunin hakuaika meni umpeen 5.3.2010. Yli viisitoistavuotiaat tarjoavat mielellään työpanostaan kaupungin 120 tunnin slottiin. 785 hakijaa tavoittelee tarjolla olevaa 70 kesätyöpaikkaa. Aikaisemmin hakijoita on ollut 700, joten määrä on nousussa.

• vain kymmenen prosenttia saa kesäduunin
• kaupunkien kesätyöpaikat kiinnostavat nuoria

Porvoossa on tarkoitus laittaa tietoja valinnoista kaupungin verkkosivuille, mutta henkilölistaa ei voi julkistaa, koska se olisi ristiriidassa henkilötietolain kanssa. Porvoolaisnuoret saavat 120 tunnin kesäpestistä 902,78 euron korvauksen.

Henkilövalintoja ei tehdä arpomalla, koska se antaisi väärän kuvan nuorisolle. Valinta tapahtuu hakemusten pohjalta. Parhaat kutsutaan haastateltaviksi, jolloin hakijoilla on mahdollisuus esittää parhaat puolensa.

Miten japanilainen Otetsudai-malli toimii haja-asutusalueilla?

Yritän järkeillä mikroduunia kainuulaisesta näkökulmasta. Ikkunakuva on Sotkamon Nesteen ikkunasta. Kuulin eilen ensimmäistä kertaa japanilaisesta Otetsudai-toimintamallista, jossa tarjolla olevat duunit näkyvät paikkatietojärjestelmästä.

Miten japanilaisten kehittämä Otetsudai-malli toimii Sotkamossa tai Loviisassa ja miten se dynamisoisi paikallista kysyntää ja tarjontaa?

Tulevaisuudentutkija Ray Hammondin mielestä olemme tulleet luonnollisen evoluution päätepisteeseen. Pian  koneiden äly menee yli meidän kaikkien ymmärryksen.

Muistelen yhteisöjä ja yrityksiä, jotka pyytelevät virallisia tarjouksia muutaman sadan euron hommista, kun ovat tottuneet byrokratiaan omissa toimissaan. Voisiko tätä duunin määrittelytaakkaa siirtää koneille? Tietokannat pukkaisivat pikatarpeet, mikro- ja nanotyöt tekijöiden luureihin.

Entä jos vain ilmoittaisimme, että minulla on pieni keikka: kuka tulee auttamaan tai tekemään? Joskus tarjouksen miettimiseen menee enemmän aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Elämme jo melkein 24/7/365-maailmassa, joka synnyttää uudenlaisia mikroduuneja. Niitä ei ehdi ilmoitella lehtien pikkuilmoituksissa. Tekemisen tarpeet on saatava jakeluun välittömästi ilman viiveitä ja mikroduunarit palkataan lennosta silmänräpäyksestä.

Koneet voivat puhua meille. Tehtävänkuvaukset ovat valmiina koneilla ja ne ilmaistaan selkokielisinä asiasta kiinnostuneille. Tulevaisuuden laitteisiin voidaan syöttää ihmisyyteen kuuluvaa henkisyyttä ja moraalisia arvoja.

Dynamiikkaa tarvitaan, joustavuutta ja ketteryyttä. Luottamuspääomaa voi syntyä myös tekojen kautta ei papereita pläräämällä. EU-hankkeet ovat tuoneet kulttuurimme hirmuisesti paperisotaa, joka ei hyödytä ketään.

Voimme olla yhteydessä työnantajiimme tai potentiaalisiin mikroduunareihin kaiken aikaa kännykän ja tietokoneen avulla. Eivätkä vain ihmiset ole yhteydessä toisiinsa, vaan kaikkia tarpeellisia ja tarpeettomia laitteita, koneita, välineitä ja vehkeitä valvotaan ja ohjataan langattomasti.

Ihmisen oma vastuu itsestään, hyvinvoinnistaan, onnellisuudestaan ja työllistymisestään korostuu. Olemme syvällisesti sosiaalisia olentoja: rajattomassa ja sinkkuuntuvassa maailmassa rajaton yhteys muihin on ihmisen uusi perhe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa läheskään kaikilla ei ole pomoa, mutta ihmisen tarve kuulua johonkin ei kuitenkaan katoa.

Mikroduunin rinnalle ehkä nousee pirstoutunut elämäntyyli, jossa ihmissuhteetkin ovat verkkojen ja pikatapaamisten varassa.

Huomioarvoa makro- ja mikroduunille

Jari Juslén kirjoittaa blogissaan: “Tärkein yksittäinen verkkosivuston menestystekijä on huomionarvoinen sisältö, jota asiakkaat haluavat käyttää. Huomionarvoista sisältöä ei kovin usein synny julkaisemalla sivustolla pelkästään yritystä, sen organisaatiota ja tuotteita koskevaa faktatietoa. Näillä tiedoilla on oma arvonsa, mutta mikäli sivustolta odotetaan vahvempaa roolia asiakashankinnassa ja myynnissä, ne eivät riitä. On julkaistava jotain sellaista, joka vetää puoleensa potentiaalisia ostajia ja joka saa verkkosivustolle tulevat kävijät kiinnostumaan kylliksi palatakseen uudelleen.”

Huomiotaloudesta 15.8.2004 ja 2.4.2008

Nopeita havaintoja

Media IS!
Huomiotalous.
Havaituksi tulemisen yhteiskunta.
Tosi-tv:tä ja 15 minuutin julkisuutta.
Rocklyriikka on esityksen käsikirjoitus.
Monitasoinen romaani, lähestyy kahden taiteen keinoin.
Täysin simultaanisessa maailmassa päähenkilö häviää.
Tapahtumat eivät ole peräkkäisiä, vaan sisäkkäisiä.
Kaikki välisävyt kokousteknisessä mielessä puuttuvat.
Kaikki riippuu kaikesta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Jumalattoman havainnollisuuden lisäksi, sekin siinä kiehtoo.
Olemme siirtyneet epäilyksen polttopisteeseen.
Suspect IT!

Olemme viimeisen kolmen viikon aikoina oppineet uusia piirteitä huomiotalouden mekanismeista. Ulkoministeri Ilkka Kanerva joutui jättämään tehtävänsä, kun erotiikkatanssija Johanna Tukiainen kuin huomaamatta tyrkkäsi 200 tekstiviestiä Hymy-lehden päätoimittajalle.

Huomiotalous kaipaa "uhreja" ja tuottaa "menestyjiä". Ilkan "sisäinen sankari" teki hänelle tepposen. Johanna puolestaan rakentaa omaa julkisuuskuvaansa tarmokkaasti.

Alexander Stubb on tunnettu EU-nörtti, kielitaitoinen, lahjakas ja avoin. Mitä uutta hän voi tuoda ulkosuhteiden hoitamiseen? Näemme samalla "aikakauden murroksen", kun johtaviin tehtäviin tulee 40-kymppisiä. Onneksi olkoon! Stubbe täytti eilen 40 vuotta!