Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Ranskasta Suomeen

Ammershwihr 22.11.1992 matka Suomeen alkoi kello 12:03. Seuraavana päivänä Saksassa "Motel Eingang" kello 04:45. Ulkona satoi, kurja keli, olimme ajaneet 780 kilometriä. Täältä matka jatkui kohti Lybeckiä.

Historialliset analyysit jatkuvat

Saimme tiedon, että Ruotsi devalvoi 10 prosentilla. Matkustimme TT-Linellä Trelleborgiin. Tiet olivat onneksi Tukholmaan asti kesärengaskunnossa. Selvisimme kesärenkailla Sotkamoon asti.

Danderydin paikallislehti kirjoitti 90-luvun talouskriisistä. Ruotsin työttömyys oli noussut 2,9 prosentista 5 prosenttiin. Numerot kertoivat, että kansankoti valmistautui ankeaan jouluun.

Pääsyylliseksi osoitettiin Ruotsin huikea ulkomaanvelka 700 - 900 miljardia kruunua.

Seitsemäntoista vuotta myöhemmin olosuhteet USA:ssa ovat samanlaiset. Suomi ja Ruotsi selvisivät lamasta uudistumalla. Suomi toteutti rökäledevalvaation ja sai kilpailukykynsä takaisin. Nokia lähti nousuun.

Miten tällä kerralla käy? Olemmeko yhtä onnekkaita?

Kokemattomat toimittajat

Jokela-tutkimuksen mukaan kokemattomat toimittajat joutuivat raportoimaan kouluammuskelusta ilma ohjeita. Mediaa arvosteltiin voimakkaasti Jokela-tapahtuman jälkeen.

1. Toimittajat kentälle omin päin
2. Eikö ole ohjausjärjestelmää
3. Toimittajat toimivat kohteissa ilman "lennonjohtoa"

Monet tiedotusvälineet lähettivät STT:n mukaan Jokelan koulumurhien seurantaan ja raportointiin kokemattomia toimittajia ja antoivat heille ohjeita, joista ei ollut apua kriisipaikalla.

Parhaan evästyksen sai toimittaja, joka sai toimittaja, jolle sanottiin, että "ole mieluummin liian varovainen", kertovat mediatutkijat. Useissa toimituksissa ohjakset eivät olleet kenenkään käsissä.

1. Sokkitilassa olevia ei sovi haastatella
2. Mutta, miten kokematon toimittaja selvittää sokkitilan?
3. Vuosikymmenien kokemus ei auttanut toimittajia arvioimaan tsunamin jälkeen, kuka on shokissa

Tsunamin jälkeen rauhallisesti ja asiallisesti käyttäytyneitä henkilöä oli haastateltu. Seuraavana päivänä haastateltava oli romahtanut täysin. Haastattelutilanteessa henkilö oli vastannut kysymyksiin "loogisesti" ja käyttäytyminen oli ollut järkevää.

Median verkkoasiamiehillä ei ollut aikaa ryhtyä tekemään kokonaissuunnitelmaa. Tapahtumat vyöryivät ja toimittajat yrittivät pysyä mukana kovassa kyydissä. Mediat tuottivat tilanteesta varsin samanlaisia uutisia.

Jokela oli ensimmäinen iso suomalainen tapahtuma, jossa "verkkouutisointi nousi keskeiseen asemaan ja aiheutti keskimääräistä suurempaa reaaliaikaisuuden paineita toimituksille".

1. Onko nopeus keskeisin asia?
2. Keitä nopeus palvelee?

Uhrilukujen edestakainen vaihtelu lisäsi vaikutelmaa tilanteen kaoottisuudesta. Kriisiuutisoinnin pelisäännöt eivät olleet selviä:

1. Viranomaiset
   
2. Kriisiauttajat
3. Journalistit

Jokelan opetuksena näyttää olevan, että kriiseihin voidaan valmentautua. Median täytyy laatia selkeät kriisityöohjeet ja keskustella aiempien kriisien kokemuksista.