perjantai 29. huhtikuuta 2016

Varaston, kuorman muodostuksen ja lastauksen automaatiojärjestelmiä

Rödby | Tanska |  Actiw Oy toimittaa varaston, kuorman muodostuksen ja lastauksen automaatiojärjestelmiä kansainvälisille markkinoille, joissa kilpailijoina ovat suuret kansainväliset yritykset.

Actiwin varastoautomaatiojärjestelmien kilpailukyvyn kulmakivet ovat joustavuus, lava- ja käsittelykapasiteetti. Järjestelmän elinkaarikustannukset kestävät vertailun kilpaileviin menetelmiin.


Pieksämäkeläinen Actiw Oy käyttää moderneja myynnin työkaluja kansainvälisillä markkinoilla, joilla se lisää uskottavuuttaan asiakkaan silmissä.

Actiw simuloi ja visualisoi asiakkaalle hankinnan kohteena olevan kokonaisuuden – olipa kyse varaston tai lastauksen automatisoinnista.

Automaattivarasto on iso investointi ja asiakas voi olla epävarma sen kannattavuudesta, siksi heillä on käytössä malli, joka laskee ja todentaa investoinnin takaisinmaksuajan.

Mallin avulla myyjät pystyvät näyttämään asiakkaan omilla luvuilla, onko investointi järkevä.  Uusilla työkaluilla on suuri merkitys yrityksen liiketoiminnalle, kun tavoitteena on kasvu kansainvälisillä markkinoilla.

He ovat toimittaneet jalkapallokentän kokoisen, 20 000 kuormalavaa käsittävän automaattivaraston Coca-Colalle Norjaan ja käynnissä on mittava lastausautomaatiojärjestelmän toimitus Arabiemiraatteihin.

Actiw-järjestelmä soveltuu olemassa oleviin, monimuotoisiin tiloihin. Vahvuudeksi mainitaan, että Actiw kykenee 2–3-kertaistamaan manuaalisen varaston kapasiteetin samassa tilassa. Tällöin ehkä vältytään ”green field” -varastolta, mikä nostaisi kokonaisinvestointia merkittävästi korkeammaksi.

Automaattivarasto voidaan toteuttaa ilman kuormaustilaan tehtäviä muutoksia, kuten erilaisia kuljetinratkaisuja. Tavaran automaattinen käsittely parantaa lastauksen turvallisuutta ja tehokkuutta.

Pieksämäkeläisyritys ei myy asiakkailleen laitteita, vaan järjestelmät tuottamaa lisäarvoa.

Lähde: Tekes

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Aineiston kokoaminen

On monta tapaa ideoida, rakentaa, luoda ja kirjoittaa kirja. Olen kehitellyt omaa malliani (MUMK), josta tarkemmin FB:ssa.


Siihen tulee ripaus asiaa. Kirjoitan myös muististani ideoita. Ehkä joudun keksimään juonenpätkiä. Luova kirjoittamista on myös Kansojen historiassa.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

The inconvenient truth behind every engineer - Energy Vaasa

The inconvenient truth behind every engineer - Energy Vaasa

The energy transition is possible, it is inevitable, and the majority of nations have joined in to the climate change battle. Now it’s time for us engineers to make things work. Let’s solve the puzzle, writes Tuomas Vanhanen.
"I’ll give you another example. A Finnish citizens campaign ”Energiaremontti” (meaning Energy transition) is pushing for a 100 % renewables energized Finland by 2050. At first this might sound like some ideological nonsense that has nothing to do with proper engineering principles. Why on earth would we want to do that? Finland and the Nordic countries are using one of the purest electricity in the world!"

torstai 10. maaliskuuta 2016

Savon Samomat uutisoi 02.02.2015

Kauhavalainen Pinomatic Oy toimittaa uuden liimapuutehtaan tuotantolinjojen mekanisointilaitteet ja automatisoinnin Kemijärven liimapuutehtaalle.

Toimitus sisältää kaksi erillistä tuotantolinjaa; liimapuristinlinjan ja valmiin liimapalkin höyläyslinjan. Kyseessä on Keitele Wood Products Oy:n kolmas liimapalkkituotantolaitos.

– Toteutuksessa yhdistyy Keitele Groupin osaaminen mekaanisesta puunjalostuksesta ja Pinomaticin pitkä kokemus puuteollisuuden laitetoimituksista, Ilkka Kylävainio arvioi.

Suomen suurimpiin puunjalostajiin kuuluva Keitele Group toimittaa sahatavaraa ja jalosteita 35 maahan, suurimpina alueina ovat EU-maat ja Japani.

Tuotantolaitokset sijaitsevat Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä. Konserni työllistää noin 380 henkeä ja liikevaihto on yli 170 miljoonaa euroa.

Pinomatic Vie

Pinomatic Oy on viime vuosina vahvistanut entisestään asemiaan kotimaan markkinajohtajana. Tuotannosta neljännes menee vientiin, pääasiassa Baltian maihin, Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. 
Pinomatic valmistaa puunjalostusteollisuudelle tuotantolinjat ja -laitteet kokonaistoimituksina. Tuotteet valmistetaan alusta loppuun saakka Pinomaticin tehtaalla Kauhajoella. Yritys työllistää 40 henkeä ja tuotantotilaa on käytössä yli 6 000 neliötä.

perjantai 26. helmikuuta 2016

Muistelemme Ligna 2015


Ligna 2015 on historiaa. KK-Net oli paikan päällä. Dokumentoimme Lignaa useista näkökulmista: sahateollisuus, mekaaninen puunjalostus, puun jatkojalostus, bioenergia, raakapuun korjuu ja tehdaskuljetukset. Seuraava Ligna 2017 järjestetään 22. – 26.5.2107.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Espanjan rakentamisen hullut vuodet

2000-luvun alussa Espanjassa rakennettiin viisi miljoonaa uutta kiinteistöä. Vuonna 2008 vauhti pysähtyi ja asuntomarkkinat rysähtivät pystyseinään.

Rakentamisen hulluina vuosina rakennusluvista ei piitattu ja jälkeenpäin on moni kiinteistönomistaja joutunut kamppailemaan omistuksestaan viranomaisten kanssa. Moni on aurinkorannoilla menettänyt omaisuutensa.

Kiinteistön ostajan pitää huolella tutkia, ovatko rakennusten luvat ja oikeudet kunnossa. Isona ongelmana on myös kosteus- ja homeongelmat.

Moni kakku päältä kaunis, mutta siihen ei pidän suin päin hurahtaa. Tämä viisaus tiedoksi nyt ainakin itsellemme, ettei hätäpäissään osteta itsellemme taloudellista ongelmaa. Pankkien ja agenttien kanssa pitää olla varuillaan.

Sinisilmäisyydestä ja ajattelemattomuudesta voi koitua pitkä lasku.






maanantai 23. marraskuuta 2015

Slush on kasvanut 15 000 hengen tapahtumaksi

Nimimerkki "Duunitori" kirjoittaa 10.11.2015 Cityssä arvionsa Slush-tapahtumasta.

Kaksipäiväinen kasvuyritystapahtuma Slush työ yhteen kasvuyritykset, kansainväliset sijoittajat, suuryritykset ja median nyt jo kahdeksatta kertaa. 

Slush on vuosien saatossa kasvanut pienestä 300 ihmisten tapahtumasta massiiviseksi 15 000 hengen spektaakkeliksi, josta kuhistaan ympäri maailmaa. 

Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelä kertoo YleX:n haastattelussa, että Slushista pyritään rakentamaan ”maailmanluokan showta”, jonka teemat pyörivät yrittäjyyden ympärillä, mutta jotka myös kiinnostavat suurta yleisöä, eli myös niitä, jotka eivät itse ole startup-yrittäjiä. 

Slush tuo piristystä ja jotain aivan erilaista muuten usein niin harmaaseen marraskuuhun. 
Yritän omasta kokemushorisontistani arvioida, minkä kokoinen Slush on. Kansallisessa hype-hyppelyssä varmaan hieno. Toivon hankkeelle menestystä.



tiistai 6. lokakuuta 2015

Puumessut Jyväskylässä ja Vantaan Asuntomessut

Puumessut 2015 järjestettiin Jyväskylässä syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Vantaan asuntomessut olivat myös eräänlainen läpileikkaus siitä, miten puutuoteteollisuuden tuotteita käytetään nykyaikaisessa rakentamisessa ja sisustamisessa.

Jyväskylän puumessut ovat mekaanisen puu- ja sahateollisuuden näyteikkuna siitä, mitä tällä alalla tässä maassa on tarjolla.

Vaikutelma on myönteinen, sillä puu pitää pintansa edelleen. Ekologisuutensa vuoksi se kasvattaa epäilemättä suosiotaan.

Rakentaminen ei Suomessa lopu. Kaupungistuminen vetää väkeä taajamiin ja tänä kesänä käynnistynyt maahanmuuttajien virta saattaa nostaa väkilukuamme puolella miljoonalla 2030 mennessä.

Uudisrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen kaupungistumisaste on 70 %, mutta Ruotsi on 80 prosentilla 20 - 30 vuotta Suomen edellä kaupungistumisessa.


maanantai 5. lokakuuta 2015

torstai 16. heinäkuuta 2015

Kaakkois-Suomi nojaa edelleen puuhun

P5240070

Kaakkois-Suomi on ollut metsäteollisuuden vahvaa aluetta usean vuosikymmenen ajan. Toimiala, joka on läpikäynyt rajuja rakennemuutoksia, on edelleen tukijalkana alueen kehittämisessä.  Kaakossa on perinteisesti totuttu saamaan leipää tehtaista. Yrittäjyydellä ja itsensä työllistämisellä ei vielä ole kovin pitkää perinnettä.

Puuteollisuudesta elänyt Kymenlaakso ei aio taipua rakennemuutoksen alla. Vesi, puu  ja satamat ovat aikoinaan tuonut alueelle sen tunnetuimman teollisuuden – puuteollisuuden. Kymijoki on ollut hyvä uittopaikka, ja siksi jokisuuhun syntyi sahoja ja siihen liittyvää teollisuutta. Historian hämärässä Kotka-Karhula seudulla oli toistakymmentä isoa sahaa.

Alueeseen on kohdistunut sekä hidasta että äkillistä rakennemuutosta. Aikoinaan Sunilan sellutehtaalla työskenteli yli tuhat työntekijää, mutta työntekijöiden määrä on pudonnut pariin sataan; tuotanto on kolminkertaistunut.

Kymenlaakso on edelleen hyvässä iskussa logistisesti. Vuonna 2011 yhdistyneet Hamina-Kotka -satama on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Se tarjoaa erinomaiset yhteydet Itämeren alueelle, Eurooppaan ja Aasiaan sekä tietysti Venäjän markkinoille. Kouvolaan on puolestaan hyvät raideyhteydet. E-18-moottoritie tarjoaa hyvät yhteydet länteen ja Venäjän rajalle.

Kymenlaaksosta puuttuu omiin tuotteisiin nojaavaa keskisuurta valmistavaa teollisuutta. Suuryritysten varjossa eläneet pk-yritykset keskittyivät liiaksi alihankintatoimintaan, mikä on arka kohta rakennemuutokselle. Uuteen nousuun ei päästä sormia napsauttamalla.