Sosiaalisen median hyötykäytöstä

Toimiiko SadaMarket edelleen Tallinnan satamassa? Sen edustalla on Loviisan tavoin ankkuri symbolina. Tein pikagooglauksen ja sain vahvistuksen sille, että kyseinen Kaubamaja toimii edelleen.

Facebook, Twitter, blogit, mikroblogit ja muut sosiaalisen median kanavat muokkaavat mielikuvia yrityksistä. Yhä useammat kuluttajat muodostavat mielipiteensä sosiaalisen median kautta.

Amerikkalainen turisti kommentoi, ettei SadaMarketista löytynyt viime vuoden syyskuussa eestiläisiä käsityötuotteita. Sadattuhannet suomalaiset ostavat SadaMarketista tuttuja ja turvallisia “tax-free” tuotteita, joista EU-jäsenyyden myötä verovapaus on häipynyt.

Olen 25.5.2010 Tallinnassa puhumassa Internetin ja sosiaalisen median käytöstä Suomen ja Eestin välisessä yhteistyössä ja nostin tuon kuvan symboliksi muistona edelliseltä matkaltani. Muistan ostaneeni terminaalin läheisyydessä olevasta marketista kaljakärryn, kun entinen hajosi ja “kuorman” kantaminen olisi ilman kärryä ollut kesäkuumalla sekä raskasta että hikistä puuhaa.

Yrityksen verkkomaineenhallintaan kannattaa panostaa. Asiakkaiden kommentteihin ja kannanottoihin on syytä vastata. Hyvä maine voi tahriintua hetkessä, jos kielteinen viesti leimahtaa ja leviää verkossa. Mutta myös myönteiset kannanotot havaitaan.

Maanantaina keskustelemme Isossa Omenassa kauppojen tulevaisuuden kehityslinjoista ja tuli äskeisestä mieleen, miten suomalaiset kauppapaikat hyödyntävä sosiaalista mediaa. Löytyykö niistä tulevaisuudessa Paul Swansenin ehdottamaa yhteisömanagereita eli kauppakeskusisäntiä ja –emäntiä, jotka pitävät yhteyttä yhteisön kanssa?

SadaMarketista keskustelua Suomi24 –kanavalla: “Olen itse aina mieluummin käynyt Sadamarketissa. Merekeskusta pidän jotenkin ahtaampana ja "hyökkäävämpänä" paikkana. Sadamarketissa tuntuu olevan myös enemmin muutakin kuin vaatteita. En tiedä, kun olen aina kun olen yrittänyt mennä Merekeskukseen joutunut kohta tulemaan ulos sieltä, kun koen sen paikan jotenkin niin ahdistavaksi”, kirjoittaa nimimerkki _jompsinkumpsin 4.1.2009 11:09.

Verkkokeskusteluun on pakko tai vähintään viisasta mennä mukaan, koska kauppapaikoista keskustellaan joka tapauksessa. Maineen muodostukseen vaikuttavat tietenkin kaupan omat toimet, valikoima, tuotteiden ja palvelun laatu, mutta moniko osallistuu yrityksestä käytävään keskusteluun?

Asiakkaat tarjoavat ilmaiseksi tärkeitä tietoja kauppojen ja valikoiman kehittämiseksi.

“Periaatteessa molemmissa on samaa tarjontaa, mutta Sadamarketissa enemmän. Sadamarket on myös paljon viihtyisämpi ja väljempi. Siellä myös penkkejä, joille voi välillä huilahtaa, myös kahvila/ravintolaa. Toisinaan on kiva jäädä satama-alueellekin, ei siellä kaupungilla ole mitään erikoista, samat kaupat kuin Suomessakin. ...eikä välttämättä mitään ostettavaa”, kuittaa nimimerkki ehdottomasti.

Kauneusihanteista ja mikroduunista

Kauneusihanteistani ei löydy liika nättejä luonnoksia, hahmotelmia, valmiita töitä ja installaatioita. Perinteisen markkinaviestinnän keinovalikoimaa ei tahdo käyttää, koska silloin tylsistyisin ja menettäisin luottamuksen itseeni

Kehitän kirjoituksissani hienoja tavoitteita, jotka rönsyilevät hurjasti, tekstimassoihin upotan salaa outoja, rumia, rosoisia, haavoittuneita, keskeneräisiä, kummallisen ja ihmeellisiä virityksiä.

Kummajaiset ja örvelöt eivät näyttäydy sosiaalisesti salonkikelpoisina. Haluan niiden avulla kehittää kohti kummallisuutta opastavaa viestintää. Lopputuloksesta ei silloin saa pitää tarkkaa kirjanpitoa, koska ilmaisutaseeseen tulee vain pitkiä miinuksia.

En ole maalannut porsliinikukkia sileälle pinnalle. Jutuissani käytän piirroksia, jotka ensin luonnostelen jäte-, kierrätys- ja käärepaperille, jotka antavat tiedostoille ja teoksille suloisen rosoisen pinnan. E71-kameralla pystyn hälventämään aitouden vaikutelmaa ja kuvankäsitellyllä syntyy vaivattomasti lopullinen julkaistava kuva.

videokertomuksilla ei ole alkua, loppua tai sisältöä

Toivon, että katsojat ja lukijat ajautuvat hauskoihin tulkintoihin hahmojen ja esineiden varjossa. Tein parikymmentä vuotta takaperin viivapiirroksia faksien koristeeksi; monet niistä oli hiuskarvan varassa epäonnistua. Valokuvissakaan en silloin tähdännyt normaaliin kauneusihanteeseen. Metsästin kummia aiheita. Halusin lähestyä todellisuutta marginaalista.

Puhdas, valoisa ja kaunis eivät kuvaile maailman symboliikkaa. Ihmeelliset sovellukset ja outous miellyttävät minua. Haluan kokeilla ja etsiä uusia omituisia tulkintoja varjoisilta kujilta. On rohkeasti mentävä lähemmäs aihetta. Usein etäännyn olennaisesta niin kauas, etten saa sanotuksi yhtään mitään. Nollaviestintää on pakko harjoitella, koska muuten epäonnistuu myös, silloin kun haluaisi välittää jonkun sanoman.

Yhtenä soossina, takkuisena, kaikkea problematisoivana, hiukan hölmönä, avuttomana, oudot hahmot elokuvissani: keräilen fiktiivisiä hahmoja arkitodellisuudesta, joka eivät kerro elokuvan tekijöiden ambitioista yhtään mitään.

Taiteilijat eivät ole itsenäisiä neroja, sosiaalisessa mediassakin teemme ryhmätyötä. Yhden ihmisen panoksella emme pötkisi kovinkaan pitkälle. Tekijän lisäksi prosessin osallistuu lukija, näkijä, katsoja, joka rakentaa teoksen valmiiksi tulkinnoillaan. Vasta silloin tapahtuu puolivalmiin loppuun saattaminen.

Renessanssin aikana suuret taiteilijat tekivät paljon yhteistyötä. Käsityö oli kunniassa, kun he valmistivat suuria tilaustöitä kirkolle ja mesenaateille.

Nuorten työllisyysseteli käyttöön tänä keväänä

Työllisyysseteli nostetaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä selvittäneessä raportissa esiin uutena keinona.

Seteli saatetaan saattaa käyttöön ilman lakimuutosta ja silloin se ehtisi vaikuttaa jo keväällä 2010.

Pääministeri Matti Vanhanen ehdotti työllistämisseteliä nuorille tammikuun lopussa.

Seteliä ei anneta työttömälle nuorelle, vaan työnantajalle. Työnantaja saisi setelistä tukea nuoren palkkaamiseen tai työn sivukuluihin, jos työn teettäminen uhkaisi muuten tulla liian kalliiksi.

Setelin tarkoituksena on myös madaltaa rekrytointikynnystä. Seteli voisi olla nykyisen palkkatuen luokkaa eli runsaat 500 euroa kuukaudessa.

Muitakin keinoja on mietitty: tiimiyrittäjyyden tukeminen starttirahalla, osa-aikalisän sekä palkkatuen salliminen määräaikaisissa työsuhteissa myös valmistuneille.

Koulupudokkaisiin otetaan myös yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin.

Näkymätön ja tavoittamattomissa

Tämä teksti on vuodelta 2004. "Pienyritykset kamppailevat näkyvyydestä ja markkinaosuuksista tasavertaisesti suurten kanssa. Yksin yritykset ovat vahvempia vain näkymättömyydessä ja tavoittamattomuudessa. Suuretkin liittoutuvat voidakseen kamppailla globaaleilla markkinoilla. Pienen toimijan varmin tie eristäytymiseen on jättäytyä ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen ulkopuolelle."

Robert Scobleizer puhui Amsterdamin The New Web 2008 tilaisuudessa uudesta "digital divide" -asetelmasta, jolla hän viittaa "sosiaaliseen eriytymiseen verkossa". Olet ulkona, jollet ole mukana:

1. Facebook
2. Twitter
3. Jaiku
4. Pownce
5. Ning
6. Xing
7. Jne