Kauneusihanteista ja mikroduunista

Kauneusihanteistani ei löydy liika nättejä luonnoksia, hahmotelmia, valmiita töitä ja installaatioita. Perinteisen markkinaviestinnän keinovalikoimaa ei tahdo käyttää, koska silloin tylsistyisin ja menettäisin luottamuksen itseeni

Kehitän kirjoituksissani hienoja tavoitteita, jotka rönsyilevät hurjasti, tekstimassoihin upotan salaa outoja, rumia, rosoisia, haavoittuneita, keskeneräisiä, kummallisen ja ihmeellisiä virityksiä.

Kummajaiset ja örvelöt eivät näyttäydy sosiaalisesti salonkikelpoisina. Haluan niiden avulla kehittää kohti kummallisuutta opastavaa viestintää. Lopputuloksesta ei silloin saa pitää tarkkaa kirjanpitoa, koska ilmaisutaseeseen tulee vain pitkiä miinuksia.

En ole maalannut porsliinikukkia sileälle pinnalle. Jutuissani käytän piirroksia, jotka ensin luonnostelen jäte-, kierrätys- ja käärepaperille, jotka antavat tiedostoille ja teoksille suloisen rosoisen pinnan. E71-kameralla pystyn hälventämään aitouden vaikutelmaa ja kuvankäsitellyllä syntyy vaivattomasti lopullinen julkaistava kuva.

videokertomuksilla ei ole alkua, loppua tai sisältöä

Toivon, että katsojat ja lukijat ajautuvat hauskoihin tulkintoihin hahmojen ja esineiden varjossa. Tein parikymmentä vuotta takaperin viivapiirroksia faksien koristeeksi; monet niistä oli hiuskarvan varassa epäonnistua. Valokuvissakaan en silloin tähdännyt normaaliin kauneusihanteeseen. Metsästin kummia aiheita. Halusin lähestyä todellisuutta marginaalista.

Puhdas, valoisa ja kaunis eivät kuvaile maailman symboliikkaa. Ihmeelliset sovellukset ja outous miellyttävät minua. Haluan kokeilla ja etsiä uusia omituisia tulkintoja varjoisilta kujilta. On rohkeasti mentävä lähemmäs aihetta. Usein etäännyn olennaisesta niin kauas, etten saa sanotuksi yhtään mitään. Nollaviestintää on pakko harjoitella, koska muuten epäonnistuu myös, silloin kun haluaisi välittää jonkun sanoman.

Yhtenä soossina, takkuisena, kaikkea problematisoivana, hiukan hölmönä, avuttomana, oudot hahmot elokuvissani: keräilen fiktiivisiä hahmoja arkitodellisuudesta, joka eivät kerro elokuvan tekijöiden ambitioista yhtään mitään.

Taiteilijat eivät ole itsenäisiä neroja, sosiaalisessa mediassakin teemme ryhmätyötä. Yhden ihmisen panoksella emme pötkisi kovinkaan pitkälle. Tekijän lisäksi prosessin osallistuu lukija, näkijä, katsoja, joka rakentaa teoksen valmiiksi tulkinnoillaan. Vasta silloin tapahtuu puolivalmiin loppuun saattaminen.

Renessanssin aikana suuret taiteilijat tekivät paljon yhteistyötä. Käsityö oli kunniassa, kun he valmistivat suuria tilaustöitä kirkolle ja mesenaateille.

Miten syvälle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vajoaa?

Oletko ehdolla vaaleissa? Pyritkö politiikkaan? Onko sinulla poliittisia intohimoja?

Olen sotilas ja taistelija, joka tähtää taidoillaan kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseen.

En ole mukana puoluevaltuuskunnissa tai työryhmissä, jotka tähtäävät paperisodan voittamiseen.

Minua kiinnostaa “todellinen muutos” ja se ei lähde kynästä, mutta mahdollisesti läppärin näppäimistöstä.

En mielestäni ole onnistunut erityisen hyvin niissä tehtävissä, joita teen, mutta minulla on sanottavaa.

Perinteinen vaikuttaminen pakottaa tekemään pitkää päivää ja hirveästi turhaa työtä. Kunnianhimoni suuntautuu muihin asioihin: haluan muuttaa maailmaa aidosti ja perinteisen politiikan raameissa se on mahdotonta.

En halua tulla perinteiseksi, vainoharhaiseksi ja katkeraksi poliitikoksi. On käytettävä muita aseita. Olemme sotatilanteessa ja nyt on pakko kerätä taisteluun kaikki kynnelle kykenevät.

Teollisten palvelujen vienti

Heitän tähän merta edemmäs kalaan -esimerkin Venäjältä, jossa kaukolämpöverkkojen siirtohävikit ovat 60 % verrattuna Suomen alle 10 %. Jos nämä hot-spotit olisivat verkossa teknologiatoimittajien nähtävissä, avoimen datan pohjalta visuaalisesti saatavissa, olisi energia-alan yrityksillä helpompaa tarttua "vuotoihin".

Kartoitukset, energiatehokkuusanalyysit, vuotokohtien määrittelyt on joka tapauksessa tehtävä. Tehdään tästä yhdessä venäläisten kanssa avoin karttatietojärjestelmä, jotta ratkaisun toimittajat pääsevät tarjouksia tekemään ja ratkaisuja laatimaan.

Venäjällä olisi tarvetta noin 50 000 hajautetun energian tuotannon laitokselle (1-10 MW). Tarvekartta, budjetti ja aikataulu helpottaisi operaation toteuttamista. Työmaata kunnossapidossa, energiatehokkuuden lisäämisessä ja uudisrakentamisessa riittäisi meille ja muille kymmeniksi vuosiksi.

Energiatehokkuuden lisääminen mahdollistaisi öljyn ja kaasun viennin lisäämisen ja vientitulojen kasvattamisen. Suomalaisilla olisi teknistä osaamista, mutta näin ison elefantin syömiseen tarvittaisiin jonkinlainen makupalasuositus, jonka mieluusti näkisin visuaalisena, karttapohjaisena ja vaikka tähtiluokituksella KUUMA VIILEE KYLMÄ. Kuumat nostettaisiin investointipyramidin huipulle. Lisäisin myös näytön RAHOITUKSESTA.

Alla oleva ilmoituksen jälkeen on tehtävä miljoonasti jalkatyötä ennen kuin kohteet löytyvät. Tietoa varmasti on, kun prosenteistakin pystytään puhumaan ja investointitarpeetkin tiedetään. Kolkyt miljardia olisi ihan siisti diili.

”Energiansäästöön käytetään Venäjällä 30 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä. Hyvät suomalaisyritykset, kutsun teitä näille markkinoille, jotka ovat hyvin suuret ja hyvin maksukykyiset”, ministeri Sergei I. Shmatko maanitteli viime viikolla kaksipäiväisen Suomi-vierailun yhteydessä.

PS: vastaavanlaisia tarpeita on myös Suomessa, mutta tuossa olisi haastetta muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.

Ohjelmistoyritysten seuraavan nousun rakentaminen

Ohjelmistoyritykset joutuivat syvään kriisiin vuosituhannen alussa, kun internet-kupla puhkesi. Suomi selvisi siitä pienemmillä vaurioilla kuin ruotslaiset, jotka olivat panostaneet paljon enemmän dot.com -ratkaisuihin.

Ohjelmistoyritysten vahvuuksien kehittäminen:

1. teknologia
   
2. myynti
3. ekosysteemin muovaaminen uusiksi
4. uudenlaisen business-konseptin kehittäminen
   

Menestyvän ohjelmistoyrityksen tulee:

1. verkottua
2. syventää vuorovaiktustaan
3. panostaa yhteistyöhön olemassa olevien ja uusien verkostopartnereiden kanssa
4. parantaa kykyään orkestroida verkostonsa ja yhteistyöpartnereittensa kokonaisuuden kehitystä
   

Panostuksia seuraaviin asioihin:

1. vahvistaa operatiivisia taitojaan eli rakentaa syviä verkostosuhteita
2. vahvistaa erityisosaamistaan eli luo uuden liiketoimintamallin
3. business profitability as a service concept

Inhimillistä pääomaa

Investoinnit inhimilliseen pääomaan ja innovaatioiden synnyn kannalta tärkeää ei ole vain tutkimus ja kehitys van myös kyky omaksua uutta muualla kehitettyä teknologiaa.

• Pidä huolta adoptiokyvystä
  
• Koulutus, uuden oppiminen
• Osaamisen tason korottaminen
• Tuotantotekijäetujen identifioiminen
• Huolehdimme osaamispääoman kasvusta
  

Kasvualustan kehittäminen

Tämäkin on osa blogien kanavauudistusta. Siirtelen hajallaan olevaa aineistoa uusiin kohteisiin. Samalla avautuu tilaisuus sisällön editointiin ja uudelleen arviointiin.

Kasvualustan kehittäminen

kirjoittaja projekti @ Maanantai, Touko. 22, 2006 - 20:07:13

Kasvuyritykset haluavat sijoittua seuduille, joissa heille tarjotaan kasvuympäristöjä: yleiskaavoja, jotka lupaavat tulevaisuuteen sitoutunutta toimintaympäristöä sekä nykyaikaisia liikkumisyhteyksiä ja asemakaavoja, jotka mahdollistavat erilaisten yritysten toisiaan hyödyntävän synergiaympäristön.

Innovatiivisessa toimintaympäristössä panostetaan

• tiedon siirtoon,
  
  
• koulutukseen ja tähän liittyvään
  
  
• konsultointiin.

Osana konsulttiosaamista alueella tulee olla KIBS (Knowledge Information Business Services)

• palvelun tuottajia, joiden tehtävänä on auttaa innovaatioiden tunnistamisessa,
  
  
• tutkimustulosten kaupallistamisessa,
  
  
• yritystoiminnan käynnistämisessä sekä
  
  
• tiedon siirron edistämisessä.

Innovatiiviseen toimintaympäristössä tulisi olla myös muotoilutoimistoja, joiden merkitys etenkin massakulutustuotteiden kehittämisessä on hyvin merkittävä.

Suomen 29 ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2003 noin 31 000 aloituspaikkaa. Näistä ns. nuorten koulutuksen paikkoja oli 25 000 ja aikuiskoulutuksen paikkoja noin 6 000.

Ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2003 yhteensä 130 000 opiskelijaa (nuorten tutkinto-opiskelijoita 108 000 ja aikuisopiskelijoita 22 000).

Tiedekorkeakoulujen (yliopistojen) tehtävänä on antaa korkeinta akateemista opetusta ja mahdollistaa tohtoritason tutkinnon suorittaminen.

Yliopistokaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi) lisäksi kehitetään kuutta yliopistokeskusta (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki).

Tiede- ja teknologiapuistoille yhteistä on hautomotoiminnan (incubating) keskeinen rooli sekä hyvät yliopistoyhteydet.

Tulevaisuuden haasteena on se, miten teknologiakeskuksista muodostetaan globaaleja innovaatioverkostoja.

Tutkimuksen innovaatiokäytännöt ovat myös muuttuneet lineaarisesta innovaatiojärjestelmästä (perustutkimus-soveltava tutkimus-tuotekehitys-tuotteistaminen) monimuotoisiin ja monensuuntaisiin innovaatioverkostoihin.

Luovuus maankäytössä tarkoittaa uusien, raja-alueet ylittävien ja yhteistoimintaan kannustavien keinojen käyttöönottoa.

• edullisia toimitiloja aloittaville yrityksille

Uusi osaaminen syntyy edelleen keskittymällä, syventämällä ja parantamalla teknologioita ja hakemalla uusia innovaatioita teknologian kehittämisen avulla.

Hyvin verkottunut globaali teknologiatalous mahdollistaa osaltaan entistä tarkemman toiminnan ja kehitystyön fokusoinnin. Yritys tai tutkimusryhmä voi menestyä yhä tarkemmalla osaamisella.

Perinteisen keihäänkärkiosaamisen lisäksi on mahdollista menestyä hyvinkin spesifin, ns. neulankärkiosaamisen avulla.

• neulankärkiajattelu
• markkinaraot
• erikoisosaaminen
• maailmanlaajuistumisen avaamat mahdollisuudet