Miten syvälle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vajoaa?

Oletko ehdolla vaaleissa? Pyritkö politiikkaan? Onko sinulla poliittisia intohimoja?

Olen sotilas ja taistelija, joka tähtää taidoillaan kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseen.

En ole mukana puoluevaltuuskunnissa tai työryhmissä, jotka tähtäävät paperisodan voittamiseen.

Minua kiinnostaa “todellinen muutos” ja se ei lähde kynästä, mutta mahdollisesti läppärin näppäimistöstä.

En mielestäni ole onnistunut erityisen hyvin niissä tehtävissä, joita teen, mutta minulla on sanottavaa.

Perinteinen vaikuttaminen pakottaa tekemään pitkää päivää ja hirveästi turhaa työtä. Kunnianhimoni suuntautuu muihin asioihin: haluan muuttaa maailmaa aidosti ja perinteisen politiikan raameissa se on mahdotonta.

En halua tulla perinteiseksi, vainoharhaiseksi ja katkeraksi poliitikoksi. On käytettävä muita aseita. Olemme sotatilanteessa ja nyt on pakko kerätä taisteluun kaikki kynnelle kykenevät.

Miten Nokia nousi?

Yritys möi pois vessapaperit, kumisaappaat ja renkaat. Nokia luotti visioonsa digitaalisesta vallankumouksesta.

Se otti valtavan riskin panostamalla uuteen teknologiaan. Koko Suomi osallistui talkoisiin: syntyi telekommunikaatioklusteri, joka veti Suomen surkeuden suosta 90-luvulla.

Nyt Suomi tarvitsee uutta vietävää.

Uusia kasvualoja ei ole näköpiirissä.

Energiateknologiassa olisi ainesta megatrendiksi, mutta millä lihaksilla väännämme siitä aidosti uutta vietävää.

Hupaisa ovi

Kirjoitin ovesta näin syyskuussa 1992. Ovi elämään, elämäni paras ovi, joka vie kuumaan ja muhkeaan tilaan, se takana prosessit puksuttavat, siellä on kostaa, mutta samalla se vilvoittaa, olo on autereinen, hulmuava ja vuolas.

Oven takana sihisee, suhisee, puhisee, tulen lieskat leimahtavat, mutta emme ole helvetissä.

Oloni on ailahteleva, paikka on lumoava. Täällä mieleni muuttuu lennokkaaksi.

Tunnelma hivelee minua, se on huumaavan kaunis, kesäinen, mansikkamainen, savuntuoksuinen ja utuinen.

Vihreällä nurmella ja kirkkaan sinisellä järvellä kaikki on mahdollista. Kävelen rantakivikossa paljain jaloin, varpaani kastuvat viileässä vedessä. Pyöreät moniväriset kivet löytyvät etsien. Jokaisella saunakiukaan kivivalikoimalla on tarinansa.

Savustuspöntön alla on valurautainen tulisija. Se on teräksinen, kestävä, tilava ja monipuolinen. Toisessa pöntössä keitämme kalakeittoa.

Kolmas sopii kiukaaksi, kivet kuoren sisällä. Nämä ovat uusia tuotteita ja elämyksiä eurooppalaiseen puutarhaan. Näin kiehtovalta maailma näytti syksyllä 1992, jolloin Suomi syöksyi syvimpään lamaan miesmuistiin.

Ranska suomalaisen silmin

Kukaan ei häirinnyt meitä tuntemattomia.

Ranskaan tutustumisen fenomologiaa korostettiin kaikkien psyykkisten tilojen intentionaalisuudesta ja pöydälle tuodusta juomalasista.

Hassuja juttuja. Kirjoitin niitä huvikseni silloin.

Dramaturgina toimii kohtalon iva. Vapaus on sitä suurempi, mitä voimakkaammin sitä pyritään riistämään.

Tuon minä allekirjoitan viisitoista vuotta myöhemmin.