Monenmoista käppyrää, pylvästä ja piirakkaa

KUVA: Helge V. Keitel, Vuokatti, Finland (2011)

Olen elämäni aikana osallistunut lukuisiin seminaareihin, kongresseihin ja luentotilaisuuksiin. Kaava on aina ja joka paikassa sama. Ensin tarjotaan pullakahvit, kokouksen vetäjä esittelee päivän epistolan ja sitten heitellään kalvoja tai projisoidaan PowerPoint slaideja valkokankaalle.

Edetään puolen tunnin vaihdoksilla, lounas ja iltapäiväkahvit. Päivän päätteeksi ruksataan kyselylomakkeeseen mielipiteet seminaarin kulusta. Kommenteissa puhujat ovat hyviä, esitykset tarpeellisia ja kokonaisuus toimi moitteettomasti. Joka kohtaan tulee lähes maksimipisteet.

Muutaman päivän kuluttua tapahtumasta muistaa korkeintaan hämärästi sijaintipaikan.

Tarjolla oleva informaatio on useimmiten aivan liian yksityiskohtaista. Sitä on paljon. Tietotulvan takia muistiin ei kuitenkaan jää mitään, jollei tapahtuman kulkuun palaa jollakin tavoin tai jostain syystä myöhemmin.

Kouluttajat puhuvat “reflektoinnin” tärkeydestä. Se tahtoo unohtua. Follow-up jää tekemättä. Jälkivaikuttamiseen järjestäjät eivät uhraa aikaa, ei energiaa.

Samaa asiaa pitäisi pyörittää viikon… tai kuukauden välein: palauttaa mieleen, mitä kerrottiin ja mitä uutta on tekeillä. Näin emme kuitenkaan menettele. Ryntäämme seminaarista toiseen ja uusi tieto peittää vanhan alleen.

Seminaaritiedon annostelussa on suuria puutteita. Emme ymmärrä toiston, jatkuvuuden ja palautteen merkitystä. Kulttuurisesti ongelma on niin syvällä, ettei itsekään pysty parempaan.

Wiio totesi: Kaikki viestintä epäonnistuu aina, ja onnistuessaan se perustuu väärinkäsitykseen!

Meidän kannattaisi pohtia, miten väärinkäsityksiä syntyisi enemmän.

Kaupallinen maailmakuva

Maailmankuvani on tarkasti rajattu: se on pallon muotoinen taivaankappale, jolla on edelleen satoja valtioita, joissa puhutaan mieletön määrä erilaisia kieliä. Minun pitäisi lähestyä maailmankansalaisia verkon kautta yksilöllisillä viesteillä. Mutta ennen kaikkea haluan keskustella heidän kanssa

1. teknologioista
2. tarpeista
3. ostosuunnitelmista
4. päätöksenteosta

Haasteeni on kaupankäynti verkkoympäristössä. Teoriassa sen pitäisi olla helppoa, mutta vaikeudet alkavat, kun ryhdyn viemään hankkeita käytäntöön.

Ennakkokäsitykseni "täydellisestä maailmasta" ei käy toteen.

Jos verkkoon tahtoisin mennä nyt

Muutaman vuoden kuluttua monien ammattialojen seminaarit pyörivät verkoissa ja näkyäkseen yritys joutuu rakentamaan verkkoläsnäoloaan tietoisesti (Web Presence) tästä päivästä alkaen.

1. Valinta on tehty aikoja sitten
2. Käytössäni on monta kanavaa
   

Kohderyhmien tavoittaminen helpottuu. Vaikka tuote haetaan kaupasta tai ostetaan yritykseltä, tieto siitä on haettu etukäteen virtuaalimaailmasta.

Viestintään on tullut uusi ulottuvuus. Jos verkkoon ei halua mennä, on liemessä; kohta kaiken ulkopuolella.

Tiedonhaku ja vertailu, hintaseuranta ja muiden mielipiteet otetaan huomioon. Nämä asiat on huomioitava liiketoiminnassa.

Kaupankäyntiä Verkossa

Millaiseksi Verkkoviestintä Äityy?

Torstai, Maaliskuu 13, 2008 18.05 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Matkailu, Raha & valta, Politiikka, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Teknologia

Lehtitalot ovat oivaltaneet verkkoviestinnän merkityksen. Johtavat iltapäivälehdet ovat hyvissä asemissa. Jokelan joukkomurha pakotti paperille painavat verkkoviestinnän vahvistamiseen. Lukijoilla ei enää ollut aikaa odottaa seuraavaan aamuun. Uutisointi muuttui sekuntipeliksi.

Netscapin perustajan Marc Andreessenin mielestä muutoksen pitäisi Amerikan laatulehdissä olla paljon nykyistä nopeampaa. Vuosi takaperin joku powerpoint-velho sanoi, että siirtymäaika paperista verkkoo on viitisen vuotta. Ongelmana kaikilla on, miten tehdä rahaa, koska nettimainonnan tulot eivät yllä paperilehden tasolle.

Paperilehden tuotanto ja logistiikka maksaa. Nyt toimituksissa tehdään kahta asiaa rinnakkain. YLE siirtyi kertarysäyksellä digiaikaan. Tietenkin narinan saattelemana, mutta pitkässä juoksussa muutos säästää rahaa. Organisaatio voi keskittyä yhteen pääasiaan, joka toisaalta telkkarin puolella merkitsee myös verkkoviestinnän kehittämistä.

Verkko mahdollista kaksisuuntaisen informaation. Milloin firmat oivaltavat tämän mahdollisuuden? Koska puolueet heräävät uuteen aikaan? En tarkoita vain Ilkka Kanervaa, josta on kehittymässä multimediaalisen törkytekstailun arkkityyppi.

Harvat yritykset pyrkivät avoimeen vuorovaikutukseen verkossa. Miksi firmat eivät säntää keskusteluetäisyydelle? Tuotteen tai palvelun myyjän kohtaaminen edellyttää edelleen kaupassa käyntiä. Miksi erikoisalojen kauppiaat eivät hengaa verkoissa asiakkaita etsien?

Sähköinen kauppapaikka ei enää tarkoita nettisivustoa, josta voi valita ja ostaa perustuotteita luottokorttia vinguttaen. Myynnin automatisointi sopii halpojen tuotteiden ja palvelujen esittelyyn (katalogi), mutta missä ovat interaktiiviset talokauppiaat?

Mietin näitä asioita työkseni: miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää innovaatioiden kaupallistamisessa? Vastaan kysymykseen, ettei tässä asiassa ole vielä kukaan ottanut ensimmäistä askelta. Igglon arvioitiin uudistavan asuntokauppaa, kun yritys sijoitti potentiaalisista myytävistä kohteista tietoja verkkoon.

Igglo repi logonsa toimistonsa seinästä Porvoossa kuuden kuukauden pikavisiitin jälkeen. Miksi yritys ei ottanut askelta kohti aitoa vurovaikutusta? Rahat käytettiin Norjan seikkailuun ja ilmeisesti myyntiverkoston liian pikaiseen laajentamiseen. Verkossa tapahtuvan vuoropuhelun asiakkaiden kanssa olisi voinut toteutta paljon pienemmillä kustannuksilla.

Koska näemme ensimmäisen kauppatalon, joka oivaltaa aidon vuoropuhelun? Onks tietoo? Kuka on tyrkyllä? Ehdotan aloja:

1. Asunto
2. Auto
3. Akka
4. Matka
5. Vakuutus
6. Vene
7. Kiinteistö
8. Harrastus
9. Ravintola
10. Teatteri
11. Osake
12. Laina
13. Ehdokas
14. Jne

Mennäänkö kimpassa maailmalle?

NYLANDS BUSINESS DEVELOPMENT PROJECT

Kehitimme tällaista projektiaihiota vuonna 2004. Olen tänään kierrättänyt vanhoja blogiposteja. Tämä löytyi vuodelta 8/31/04. Nostin sen työpöydälleni ja ryhdyin muokkaamaan vanhaa juttua uuteen uskoon. Muovaan tätä lähiaikoina. Kierrätys parantaa laatua.

Korkea palveluvaatimus

Export Plus Palvelu on nimensä mukainen lisäarvoa tuottava palveluiden välitysrajapinta, joka mahdollistaa yhteistyön tehokkuuden suunnittelua, myyntiä ja hankintaa käsittävässä arvoketjussa. Tulipa sanottua monimutkaisesti. Mutta en muotoile kömpelöä alkua uuteen uskoon. Haluan säilyttää osia vanhasta.

• Tuote- ja palvelutiedot
  - osaamiseen perustuvat tuotteet ja palvelut
  - teknologia
  - innovaatiot
  - biotouch
  - biocity
  

• Herätteet (AIDA)
  - Attention
  - Interest
  - Desire
  - Action
  
  
• Asiakaskeskeinen mainonta
  - blogit
  - wikit
  - Google doc's
  - Basecamp
  - sosiaalinen media innovaatioiden kaupallistamisessa
  

• Matkojen myyjät ja järjestäjät
  - integroituvat osaksi arvoketjua
  - käsityökierrokset, hantverksrundanit
  

• Logistiikka- ja kuljetuspalvelut
  - tässä vaiheessa tämän vaiheen hoitaa tuotteen valmistaja
  - reittipalvelujen kehittäminen on mietintämyssyssä
  

• Kohdepalvelut (destination services)
  - majoitus (pitkät kierrokset yhdessä matkanjärjestäjien kanssa)
  - ruoka
  - viihde
  - tapahtumat (taiteet, viihdetaiteilijat, esiintyjät, muusikot, juontajat...)
  - turvallisuus
  - resurssit ja ajankäyttö
  

• Tuemme yritysten toimintaprosesseja
  - asiakaspalvelun tehostaminen
  - varastotietojen välitys
  - resurssitietojen välitys
  - tyhjät huoneet ja istuimet (tyhjät hyllytilat ja niiden täyttäminen)
  - liikkuvien asiakkaiden mobiilipalvelut (miten tavoitamme ohikulkijat)
  

• Asiakaskanavien integrointiratkaisut
  - monikanavaisuus
  

• Mobiilimarkkinoinnin tekninen toteutus
  - käyttö ja tukipalvelut
  - sovellusvuokraus
  - palvelinhotellit avaimet käteen
  

• Tietoturva
  - palomuurit
  - tunnistusjärjestelmä
  - VPN-yhteydet
  - Liikenteen salaus
  - Hyökkäysten tunnistus
  

• Monikanavaisuuden vaatimukset
  - palveluiden jatkuva saatavuus
  - asiakasryhmien kanavavalintojen toteutus
  - tietoturvan varmistaminen
  - markkinointiviestinnän tehostaminen
  

• Takaamme ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn
  - Mokkulan käyttöönotto
  - Mobiliteetin parantaminen
  - Langattomien mobiilipalvelujen hyödyntäminen
  - Gallerioiden yhdistäminen
  - Paikkatietojen lisääminen
  

• Verkostoituva liiketoimintaympäristö
  - asiakkaat
  - alihankkijat
  - kumppanit
  - myyntikanavat
  - kuljetuspalvelujen tuottajat
  

Fiskars kolme vuotta myöhemmin

DieBorger - ...alles kostenlos leihen!

Rakensimme hantverksrundania kolme vuotta takaperin. Sen jälkeen syntyi FRÖ Design Craft projekti. Sekin on edennyt kaupallistamisvaiheeseen.

Kehityksen portaita on noustu, mutta jalat eivät ole vielä irtautuneet maasta. Tekemistä riittää vieläkin.

Fiskarsiin on muotoutunut taiteilijoiden ja käsityöläisten keskus, joka nyt karhun lailla on talviunillaan.

Keväällä matkailijat lähtevät liikkeelle. Fiskarsissa on tarjolla mielenkiintoisia tuotteita.

Yritän tässä "päivitellä" vanhoja teemoja. Menneisyydestä saattaa löytyä jänniä juttuja ja avaimia tulevaan.

Kuvassa on Ylvan kädet!