Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Mixed Methods Mallilla Matkailuparatiisiksi

270520102360 Anne ja Inari, Nörttilomaparatiisi on dynaaminen yhdyskunta, jossa ihmiset kohtaavat langattomasti keskellä kylää, baareissa ja lähiruokapaikoissa, jollaisia ei ole missään muualla maailmassa.

Nörttilomalla voi käydä myös kotoa tai omalta mökiltä lankoja pitkin ja asettua osaksi yhteisöä ilman fyysistä läsnäoloa.

Tuotteiden hankinta onnistuu paikalla olevien henkilökohtaisten avustajien (PSA = personal sales assistant).

Nörttilomaparatiisissa voisi olla:

  1. etäskole
  2. burnout ball room
  3. lähiruoan kaukomyymälä
  4. virtuaalinen viihtymiskeskus
  5. hämäläiseen hitauteen perustuva downshifting laboratorio
  6. hurmahenkistä verkkopedagogiikka hyperpaikallisuuden
    edistämiseksi
  7. harjoituskenttiä ja aivojumppasaleja, jossa siirrytään uusiin todellisuuksiin ja elämäntyyleihin

lauantai 15. toukokuuta 2010

Juttelen Irjan kanssa huomisen mahdollisuuksista

a_irja

Suomi - Finland avautuu edelleen etäisenä pohjoisena maana, jossa uusien ajatusten ja toimintatapojen esittäjiä tuijotetaan alta kulmien.

Lausetta lentävää tai sananpartta, juuri tämän hetken, on vaikea irrottaa suomalaisten mielistä. Siksi jatkamme kokeilua, jolla tavoittelemme, miten innovaatioreiden sanomaan voisi yhtyä.

Viestimme liikkuu tuntemusten alueella. Viestimme liittyvät aina vapauden mahdollisuuteen.

Suhtaudumme pieteetillä uusin käsikirjoituksiin, runouden teksteihin, jotka  aina valikoituvat julkaistuihin runoihin, joiden pääpaino on sumuisissa ja epätarkasti määritellyissä, yleisön edessä luetuissa teksteissä, joissa rytminen kanto.

Ne ovat ääneen kirjoitettuja, perustavaan laatuun tukeutuvia, joilla on erilaisia käyttötapoja. Emme saa tukeutua itseensä hypnotisoituihin narreihin, koska moni heistä palaa kotiin perinteisiin kuvioihin. Meille riittää tutun helvetin sijasta tuntematon helvetti.

Aina on oltava mahdollisuus kuulla ja vastaanottaa. Ei saa juttua graafisiin ja voimakkaasti visuaalisiin taustavaikutelmiin. Jostain tuulesta ovat syntyneet nämä pullean pilven alta tulevat liikuttavat avaukset tulevaan.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Bisneksen tekeminen Euroopassa ja maailmassa 2010

april10_2010 175

Bisneksen tekeminen Euroopassa ja maailmassa muuttuu entistä vaativammaksi. Teknologiateollisuutemme joutuu etsimään uusia markkina-alueita.

Suurten ja pienten hankkeiden rahoittaminen muuttuu aikaisempaa vaikeammaksi EU-valtioiden velkaantumisen takia.

Suomi elää metsästä, kännyköistä ja teknologiasta, mutta markkinarakoja on niukasti tarjolla. Suomalaiset duunarit lakkoilevat ja yrittävät löytää menetettyä mahtiasemaansa.

Todellisuus ympärillämme on muuttunut radikaalisti 1990-luvun laman jälkeen. Suomi tarvitsee uutuuksia. Aika entinen on jo historiaa, mutta teollisuutemme uudesta tulemisesta ei vielä ole merkkejä.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Muutoksen hallinta mikroduunaamossa

03022010137 Organisaatio lakkaa pian olemasta, jos se ei muutu yhtä nopeasti kuin ulkopuolinen maailma muuttuu. Tämä sopii mainiosti mikroduuni-ajattelun ohjenuoraksi.

Tämä luonnonvalinta pätee varsin laajasti, mutta julkisella sektorilla huonommin. On kuitenkin näköpiirissä merkkejä siitä, että virkamieskunta kuuntelee ja herkistyy: uusia aloitteita ei enää ammuta alas lonkalta.

TEM-strategiaraportista löydän lupaavia kannanottoja: “Ajastaan jälkeen jäänyt hallinto voi tehdä pahimmillaan arvaamatonta vahinkoa. Näin ollen virkamieskunnalla on aivan erityinen vastuu huolehtia tästä uusiutumisesta, veronmaksajien ja yhteisen edun nimissä.”

Erityisen haastava tilanne on silloin, kun organisaatio on osoittanut olevansa menestyvä.
Sokeus toimintaympäristön muutoksille kasvaa ja itsetyytyväisyys nostaa helposti
päätään. Suomella on takanaan lupaava menneisyys, tulevat kymmenen vuotta eivät lupaa 1990-luvun laman jälkeistä nousukautta.

Jos herkkyys menetetään ja kentältä  tulevia, muutoksesta kertovia heikkoja signaaleja kuunnellaan huonosti, silloin saatetaan menettää miljardeja muutamassa viikossa. Ahtaajien lakko käy hyvästä esimerkistä. Onneksi sopu syntyi tänään.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Innovatiivisia kirjoituksia

Keskustelin tänään mekaanisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta Euroopassa.

  • Mihin mennä?
  • Mekaaninen puu on marginalisoitunut
  • Euroopan omat suursahat ovat vahvoja
  • Keski-Eurooppa kuluttaa kuusta
  • Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan mäntyä

Nyt tarvitaan keinoja uusien polkujen avaamiseen. Tehtävä ei ole helppo: metsäteollisuus on menneisyytensä vanki.

  • Kiina
  • Intia
  • Aasia

Suuryritykset ovat tietenkin ylpeitä aikaisemmista saavutuksistaan. Pelkkä muutoksen käynnistäminen on työn ja tuskan takana. Yleensä remonttikäskyt tulevat ylhältä, mutta nyt pitäisi päästä vuoropuheluun asiakkaiden kanss.

keskiviikko 21. toukokuuta 2008

Bioland ja muutokset



Suomalainen hevibändi pääsi finaaliin. Hetkinen, mikä sen nimi on? Rautavaara tulee mieleen, mutta oikea nimi olikin Teräsbetoni. Poikaressukat lähtivät etelään ilma paitaa. Onneksi "piisi" oli sentään"erilainen". Onnea vain "petonimyllyn vääntäjille".

tiistai 29. huhtikuuta 2008

Miten teen firmasta Lafka 2.0?

Web 2.0 tulee pieniin ja suuriin yrityksiin. Virtuaalisointi koskettaa kaiken kokoisia bisneksiä ja hankkeita. Mutta, miten siirrytään Web 1.0 tilanteesta seuraavalle portaalle? Millaisia koneita, laitteita ja ohjelmia tarvitaan? Riittääkö, jos hankin kamat, kytken verkot ja ryhdyn facebookaamaan? Ehkä, todennäköisesti ei.

Yritys 2.0 joutuu muuttumaan. Aloitamme ajattelutavan muutoksesta. Sitten voimme miettiä "platformeja", työkaluja ja toimintatapoja. Vekottimien hankkiminen ei välttämättä tee elämää lainkaan helpommaksi, jos unohdamme vanhasta pois-oppimisen, jos emme puutu prosesseihin.

Yrityksen sähköistäminen, digitalisointi ja verkottaminen voi edetä askel askeleelta. Ei meidän tarvitse ottaa käyttöön "kaikkea" yhdellä kertaa. Web 2.0 toimintaympäristön UC tai UCC (unified communication and collaboration) edellyttää erillisten systeemien yhdistämistä:
  1. VOIP
  2. Skype (halpaa puhumista maailman laidalta toiselle)
  3. IM (mesettäminen ja pikaviestintä)
  4. Facebook (kaveruuden hallinta)
  5. Twitter (mikrobloggaaminen)
  6. CRM (asiakkuuden hallinta)
  7. Jaiku (esim. seminaareista tapahtuva rapoaminen)
  8. Ning (oppimisjärjestelmä)
  9. Flickr (valokuvat ja videot verkkoon)
  10. 37 Signals Basecamp (distributed project management)
  11. Pownce (en ole vielä miettinyt selvää tehtävää tälle ohjelmalle)
  12. Google Apps (edistävät yhdessä tekemistä)
  13. WebEx (20 € per käyttäjä videoneukkari)
  14. Podcasting (mp3 äänitteet)
  15. Webcasting (videopohjainen osaamisensiirtojärjestelmä, on-demand)
  16. Bambuser (kätevä mobile- ja internet videoseminaariohjelma avoimeen viestintään)
  17. Mobilen ja Internetin yhdistäminen
  18. Other Enterprise Systems
Hups! Listasta tuli heti kättelyssä suhteellisen pitkä, eikä tuossa vielä kaikki. Web 2.0 leviää kuin pullataikina. Tarjolla on valtavasti vaihtoehtoja. Mitä näillä uusille välineillä voi tehdä?
  1. Kansainvälistyminen muuttuu helpommaksi
  2. Vuorovaikutus nopeutuu
  3. Verkottuminen on nopeaa ja kustannustehokasta
  4. Pienetkin pärjäävät globaalibisneksessä
  5. Tuotteiden ja osaamisen jakelu onnistuu uudella tavalla
  6. Yritys avautuu maailmanlaajuiseen yhteistyöhön
  7. Globalisaatio sujuu leikiten
  8. Mutta töitä riittää!

tiistai 22. huhtikuuta 2008

Huvudstadsbladet Tabloidiksi 2004 tai 2005

Monday, February 28, 2005

Mielenkiintoista tarkastella vanhoja blogjea. En millään muista kuka tuo "RIF" on johon viittaan. Olin tuolloin vielä varsin varovainen kirjoituksissani. Kommentoin aihetta, koska Samuli piti muutosta mielenkiintoisena ja totesi, että "lehteä voisi tilata".

Luovan tuotannon organisointi

RIF ottaa luovana johtajana vastuun sähköisen informaatiojärjestelmän sisällöstä ja tuo mukanaan myös laajan kontaktiverkoston sisällöntuottajia, filmintuottajia ja kansainvälisiä kontakteja niin mainonnan, markkinoinnin kuin viihdeteollisuudenkin saralta.
  • Hufvudstadsbladetin päätös muuttaa lehden koko perinteisestä broadsheetistä tabloidiksi on osoittautunut onnistuneeksi.

  • Levikintarkastuksen mukaan Hbl:n levikki kasvoi vuoden 2004 aikana 555 kappaleella eli reilulla yhdellä prosentilla ja on nyt 50 649 kappaletta.

  • Muutos oli epävarmuustekijä erityisesti ilmoituspuolella. Koon pienentyminen on kuitenkin kompensoitunut ilmoitusten määrän kasvuna.

  • Kokosivujen huomioarvo osoittautui vähintäänkin yhtä hyväksi kuin ennen ja pienemmillä kustannuksilla, minkä ilmoittajat tietenkin ottivat kiitollisuudella vastaan.

  • Vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana kasvu oli yli 20 prosenttia.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Muutos hämmentää

Yrityksen muutosprosessit ovat hämmentäviä. Usein toivotaan muutosta parempaan ilman, että mikään muu muuttuisi. Muutos pienyrityksestä kasvuyritykseksi on tekninen, taloudellinen, sosiologinen ja psykologinen prosessi.

Kasvuyrityksen päätöksentekojärjestelmä muuttuu, päätöksiä ei enää tee yrittäjä yksin, ne tehdään tiimissä (hallitus, johtoryhmä). Vahvalle yrittäjäpersoonalle tiimissä työskenteleminen, jossa on muita vahvoja toimijoita, voi sekä tuntua että osoittautua äärimmäisen vaikeaksi.
  1. Muutos (muutoksen läpivieminen on kivulias prosessi, helppoja muutoksia ovat vain sellaiset, joissa ei oikeastaan tapahdu mitään olennaista, muutoksesta vain puhutaan)

  2. Uudistuminen (helpommin sanottu kuin tehty)

  3. Menestyminen (edellyttää oikeiden muutostarpeiden oivaltamista ja käytäntöön viemistä)

  4. Kansainvälistyminen (mahdollisen menestyksen seuraava porras: tie kasvuun!)

Keskittymällä asiakkaisiin, sijoittajatiedon tuotantoon ja parantamiseen ei tarvitse panostaa.
Oman tiensä kulkijalta poistuu näennäisesti organisaatiomuutoksen paine.

Sijoittajat tavoittelevat aina päätösvaltaa yrityksessä. Sellaista rahaa ei ole, jolla ei olisi korvamerkintänä valtapyrkimystä.

Sijoittajat osallistuvat toki myös tuloksen tekoon.

maanantai 3. maaliskuuta 2008

Sähköistä Muutoksenhallintaa

Photobucket Olemme muutamia kertoja keskustelleet sähköisestä projektinhallinnasta ja etätyön uusista keinoista. Viimeksi kun juttelimme asiasta, lupasin toimittaa esityksen kirjallisessa - sähköisessä muodossa.

Motiivina tälle on, että olen seurannut (tutkinut) pk-yritysten projektinhallinnan kehitystä ja virtuaalisten metodien käyttöönottoa meillä ja muualla maailmassa.

Langaton viestintä yhdistettynä kannettavaan tietokoneeseen mahdollistaa edullisen etäjohtamisen ja kustannustehokkuuden lisääntymisen.

Etelä-Suomessa toimii 12 500 ulkomailta tullutta rakennustyömiestä. Loviisassakin on eestiläisiä työryhmiä, jotka hyödyntävät langattomia palveluita.

Tiimeillä on läppärit, joilla he pitävät yhteyttä kotiin ja konttoriin. Työnjohto kulkee lankoja pitkin

Kirjoitin aiheesta blogin ja laitan sen tiedoksesi. Sain päähäni, että yrityksesi saattaisi organisaationa hyötyä paljon toimintojensa virtualisoimisesta.

Uuteen toimintamalliin siirtyminen ei enää kaadu tekniikkaan tai viestintäyhteyksien puutteeseen, eikä edes hintaan. Siirtyminen tehokkaaseen etäjohtamiseen säästää sekä aikaa että joskus verta hikeä ja kyyneleitäkin.

Teknisiä ratkaisuja ja ohjelmia on tarjolla vaikka millä mitalla, mutta olen miettinyt teille valmista aloituspakettia, jota voimme yhdessä viilata.

Laitteet ja ohjelmat hankitaan edullisesta paikalliselta PC-toimittajalta. Vauhtiin päästään vähällä vaivalla. Yhteistyötä siirretään sopivin viipalein verkkoon ja oppimisen myötä välineistöä monipuolistetaan.

Miltä tuntuu? Olisiko tässä ainesta sellaiselle, johon yrityksenne kannattaisi panostaa? Kerron mielelläni lisää. Soita 050 309 2021 tai kommentoi tätä viestiä.

torstai 28. helmikuuta 2008

Epäonnistumisen pelko ja yritysblogit


Epäonnistumisen pelko

Suomalainen on sielultaan vetäytyvä, omissa oloissaan viihtyvä. Kulttuurissamme itsensä esille tuomista ei ole pidetty arvossa.

“Att tala är silver, men tiga är guld.”

Yhtenä syynä näkymättömyyden arvostamiseen on epäonnistumisen pelko. Yksityisyyden suojaa korostava pääministerimme haluaa lörpöttelevän Ruususen vastuuseen, vaikka ei ottanut “hän tanssi yli kesän” morsmaikkuaan linnaan.

Yritysblogien ja asiantuntijablogien aloittaminen on meillä tuskallista. Monet pk-yrittäjät eivät uskalla kirjoittaa tai esittää mielipiteitään julkisesti. Suuryritysten bloggammisen esteenä ovat pörssin säädökset.

Kunnioitamme lakeja ja säädöksiä. Suomalaisen kanssa solmittu NDA (non disclosure agreement) on käytännössä kaksien lukkojen takana. Toisaalta emme puhu asioista olleenkaan ja NDA takaa sen, että idea ja/tai innovaatiot vaietaan kuoliaaksi.

Onhan meillä julkkiksia, joihin meillä on viha-rakkaussuhde. Nykänen hyppää jälleen. Vesa Keskinen esiintyi HBL:n Volta liitteessä mauttomassa kitsch-miljöössä. Hannele Lauri muuntuu vähitellen silikonilaaksoksi.

“Offentligheten är min strategi, inte min tragedi”, Keskinen myöntää avoimesti. “Julkisuus on strategiani, ei tragediani.”

Nuoret opettavat meille uutta kulttuuria. Nuorison suosimissa IRC- ja muissa gallerioissa itsensä esille tuomista “häpeäkulttuuri” ei enää rajoita. Rajoja rikotaan. Kuvissa ollaan sillee avoimesti kuin Jörn Donner aikoinaan: istuu ja makaa, edestä ja takaa.

Bloggaan ahkerasti monella kielellä: Suomi, Ruotsi ja Englanti. Äidinkieleni on Ruotsi. Myönnän, että vieläkin häpeilen lauseitani ja pilkkuvirheitäni. Teen paljon työtä yliminäni voittamiseksi. Selitän usein englanniksi kirjoittamiani blogeja. Uskon, että yksi syy bloggaamiseeni on halu ottaa niskalenkki häpeäkulttuurista.

Olen iloinen, että Chapman kirjoitta Kauppalehdessä. Arvostan hänen rohkeuttaan. Haluaisin nähdä enemmän ulkomaalaisia kirjoittajia, jotka toisivat lisäväriä talousblogeihin. Jokainen, joka pysyy tyylissään, on hatun noston arvoinen.

helanes kommentoi, vanahanaikinen pitää pörssikurssit herra nuhteessa, Janne on modernisti, kotkat lentävät korkealla on tiukka itsensä ilmaisia, Reijo Lahtonen järjestää metsätalouden alkupäätä ja harventaa hölmöilyä, Susan kirjoitta rohkeasti perusdemarinaisena kapitalistien leirissä, Kuulaa tulee laukoo aika ajoin viisaita massaliikkeen maisemista, Takapiru personalisoi EU:ta, Jaana ja Miia tuovat naisnäkökulmaa palvelutuotantoon ja ruotivat elämän tunnepuolta, Salasvuo kirjoittaa ovelasti.

Ajatelkaa Kauppalehteä ilman bloggaajia. Kaikki kunnia ammatikseen kirjoittajille, mutta myönnän lukevani kansalaisjournalisteja useammin ja huolellisemmin kuin ammattilaisia. Taloussanomissa ohitan ammattilaisten kirjoitukset tyystin. HTT = hevosmiesten tietotoimisto on säilyttänyt asemansa ihmisläheisimpänä uutisoijana ja kommentoijana. Reuters, BBC, YLE, CNN ja Sky ovat etäisiä uutisvirtojen junailijoita. Ilman HTT:tä tiedonvälitys olisi “virallista lehteä” tylsimmillään. Näin on näreet, siskot ja veljet. Keep up the great work! sanoo Amerikan serkku.

Chapman Chen Hong Kong

Amerikalainen “esiintyjä,” Obama, on niin mielikuvituksellinen etta han käyttää “siveellinen alijäämä” tuomitsemaan sydanton rikaita.

Vastoin, Hongkongilaisien poliitikkoin puhujakoroket ovat erittain tylsaa ja vaaleaa, esim.,“Edistetään yhteiskuunallista oikeutta;

poistetaan lahden koyhaiden ja rikaiden valilla.”

Obama on paljon eloisempi ja mielikuvituksellisempi

kuin Kiinalaisia intellektuellia jotka ovat tekopyhaa ja pitka-kasvoineen.

Obaman verissa on musikaalinen rythmi;

hanen mielessaan on intohimo;

hanen tunnessaan on luovuus.

Kompeloa kulttuuria kitketään pois;

voittajat ovat aina nuo jokta ovat vilkasta, elamaniloista, ja nopsaa.

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Palveluyhteiskunnan rakentaminen

Muutos Palveluyhteiskunnaksi

Kuuntelin radiosta ohjelmaa ihmisten mietteistä, kun pieniä viljelmiä pantiin 60-70-luvulla pakettiin. Vennamo puhui “talonpojan tappolinjasta”, elinkelvottomien tilojen ovet pantiin säppiin, Itä-Suomesta ja Pohjanmaalta muutettiin Ruotsiin ja etelään teollisen työn perään.

Suomalainen teollisuus ei silloinkaan pystynyt tarjoamaan maatiloilta vapautuville kuntalaisille työpaikkoja kotiseudulta. Erään kunnan päättäjä ihmettelyssä oli ajankohtainen poljento.

“Miksi teolliset yritykset eivät hakeudu meidän kuntaan. Sahayrittäjät väittävät, ettei sahoja kannata sijoittaa joka niemeen notkelmaan kilpailun takia.”

Yrittäminen miellettiin 60-70-luvulla “puolirikolliseksi” toiminnaksi. Suhtautumisemme palvelutuotantoon sisältää nyt samoja piirteitä.

“Emme me Suomessa voi keskittyä paitojen pesemiseen toisillemme.”

Silloin uskottiin valtion omistamiin yrityksiin ja laitoksiin: Enso-Gutzeit, Valmet, Kemira, Valco, Tele, Posti, VR lupasivat sen ajan nuorille eläkevirkoja. Nyt nämä "valtion pitkää leipää tarjonneet" firmat potkivat ihmisiä pellolla "riiston ja rahankiilto silmissään". On se niin väärin.

Kemijärvi, Voikkaa, Perlos, Summa, Sonera, Efore, Elcoteq, Bochum jne. ilmentävät nyt teollisen tuotannon rakennemuutosta. “Elinkelvottomat” yksiköt karsitaan, lopetetaan, koneita siirretään muualle.

“Talonpojan tappolinjan” sijasta puhutaan nyt “valtion ohjauksen ja omistuspolitiikan puutteesta”. Presidentti Tarja Halonenkin on laittanut lusikkansa soppaan. Olemmeko kaikki muuttumassa post-teollisiksi-vennamolaisiksi? Haluaisimme palata sotien jälkeiseen teollisen nousun aikaan, jolloin maata rakennettiin, kun teollista pohjaa luotiin?

Juttelimme eilen tulevan 70-vuotiaan päivänsankarin kanssa lahjatoiveista. Tiedossamme oli, että hänellä on omakotitalollinen täynnä tavaraa, mistään näkyvästä tai tiedossamme olevasta ei ollut puutetta. Tavaran vieminen tuntui kornilta ja tarpeettomalta.

Puheet kääntyivät hoiva- ja hyvinvointipalveluihin. Lahjaksi voi antaa jalkahoitoa, hierontaa ja kylpyläviikonloppuja. Samalla selvisi, että tavaratuotannon lisäämisen tarve on jossain muualla. Palvelutuotannossa on vielä suuria aukkoja. Emme vielä tajua tarpeiden syvyyttä ja laajuutta.

Sen sijaan ajattelemme, että Kemijärvellä pitää keittää sellua vuodesta 1954 ikuisuuteen. Mikään muu ei kelpaa. Matkailua ei oo mittään ja Anaika on Mikkelistä. Ei, ei, aina vain sitä samaa. Mikään ei muuttua saa. TeliaSoneran pitää rakentaa lisää antenneja ja vetää kuitua vuodesta toiseen. Kehitysprojekteilla on alku, mutta emme hyväksy niiden loppua.

“Voivuorista” päästiin, kun “pellot pantiin pakettiin”. Sellun, paperin, sahatavaran ja kännykkäkuorien ylituotannosta päästään, kun “tehtaat pannaan pakettiin”. Itä-Uudellamaalla oli 1900-luvun alussa kukoistava meijeriteollisuus. Nykyään meijereissä häärivät pk-yritykset tai kiinteistöistä on tehty viihtyisiä vuokrataloja.

Agraarisen Suomen Kekkonen perusti Kemijärven tehtaan mahtikäskyllään. “Saamattomat tunarit” Pekkarinen, Vanhanen, Katainen ja Häkämies antoivat Karvisen panna Kemijärven tehtaan tuhannen anaikan päreiksi. Pääministeri Matti Vanhanen kehotti lappilaisia panostamaan matkailuun, palvelujen tuotantoon ja uusien yritysten perustamiseen. Vanhasen neuvot eivät kelvannut.

Pitäisikö meidän sittenkin tajuta, että maailma muuttuu. Paitojen peseminen toisillemme saattaa osoittautua hyväksi bisnekseksi. Tulevaisuuden ammatit löytyvät:

  1. hoito- ja hoiva-aloilta
  2. puotipuksuna automarketin tiskin takaa
  3. luovien toimintojen aloilta
  4. matkailusta

Pitäisikö sellu- ja paperi-insinöörin harkita rinnakkaistutkintoa diplomikosmetologiksi, parturiksi, matkaoppaaksi, vanhusten-, puutarhan-, eläinten-, turistien- tai jalkojenhoitajaksi?