Kauko-ohjatut robotit tekevät mikroduunia kuussa

Mikroduunin määritelmää en ole vielä tavoitellut, mutta kuvan kone ilmentää mikrojobia, jota tehdään kauko-ohjatusti kuun pinnalla.

Mikroduuni-keskustelijoiden mielessä nämä snadit duuni ovat pieniä palvelutehtäviä, joiden suorittamiseen ei ole koneita eikä vapaita resursseja yrityksissä.

Osaamisintensiivisiä mikroduuneja on runsaasti. Osa niistä asettuu mainiosti etätyökategoriaan. Mikroduunimarkkinoilla on tehtäviä, jotka ovat

1. hyperpaikallisia
2. paikallisia
3. kansallisia
4. eurooppalaisia
5. globaaleja
6. jotkut ovat aikakriittisiä 24/7 yhteiskunnassa
7. osa on täsmäosaamista vaativia

Suomi elää metsästä

Joskus kirjoitan otsikon muotoon “Suomi elää metsässä”, koska se kuvaa paremmin, miten raaka-aine- ja tuotantolähtöinen metsäsektorimme hahmottaa asemaansa maailmassa.

Metsäteollisuuden merkittävät innovaatiot eivät synny helpolla. Ala on pääomaintensiivinen ja suurin osa tuotannosta on massatuotantoa ja bulkkia.

Bulkkia ei pidä aliarvioida, koska sen avulla on rakennettu suomalaista hyvinvointia 1900-luvun alusta alkaen. Nyt vain aika on muuttunut ja pitäisi löytyä uusia ideoita ja konsepteja, jotka hyödyntäisivät uudempaa ja tuoreempaa osaamista.

Metsäteollisuutemme tuloskehitys näyttää rankan saneerauskuurin jälkeen hiukan paremmalta. Enää eivät kaikki mittarit näytä punaista, hiukan jää jo tulosta viivan alle.

Mutta minne menevät metsäjättiemme tulevaisuuden investoinnit? Stora Enso pälyilee Uruguayn suuntaan ja UPM-Kymmene saattaa sijoittaa biodieseltehtaansa Strasbourgiin. Rauma ja / Voikkaa jäävät näppejään nuolemaan.

Ulkomaisia investointeja suunnitellaan kustannustehokkuuden nimissä. Uusia ajatuksia ja innovaatioita on edelleen niukasti tarjolla. Paperin kysyntä ei näytä nousun merkkejä. Mainonnan, markkinoinnin, tiedottamisen ja uutisoinnin suunta on sähköisissä välineissä ja ympäristöissä.

Raaka-ainetta on näennäisesti Suomessa reippaasti tarjolla, mutta kovin montaa biodieseltehdasta ei Suomeen sovi, koska silloin raaka-aineen hinta pomppaa taivaisiin ja sekin kultasuoni muuttuu sepelin ja soran erotteluksi.

Kainuun mekaaninen puu kasvoi 2008

Maakunnassa oli 2008 yhteensä 77 mekaanisella puualalla toimivaa yritystä. Puuteollisuuden kokonaisliikevaihto oli viime vuonna 172 miljoonaa euroa.

Nousua edeltäneeseen vuoteen 2006 verrattuna oli 23 miljoonaa euroa. Vientiin meni tavaraa 52,8 miljoonan euron edestä. Siinäkin nousua kahden vuoden takaisesta 4,9 miljoonaa euroa.

Sahojen liikevaihto oli 101 miljoonaa euroa. Jatkojalostuksen osuudeksi jäi 71 miljoonaa euroa.

Investoinnit 2008 nousivat 13,7 miljoonaan euroon.

Luvut tulevat Kainuun Etu Oy:n tekemästä yrityskyselystä. Edellinen selvitys tehtiin 2006.

Metsäteollisuutemme elää vielä metsässä

Silloin ennen metsäteollisuutemme oli vielä kansallinen projekti. Firmat olivat leimallisesti suomalaisia.

Vanhanaikainen, noinhan se meni, hakki47 täsmentää, "jees olen samaa mieltä". 90-luvulla suomalaiset metsäyritykset harppasivat Eurooppaan. Kansainvälistymistä opiskeltiin. 2000-luvulla suurimmat yrittivät Amerikan valloitusta.

Meillä on edelleen timanttista osaamista monilla aloilla, mutta painopuolen riesaksi tuli tämä Internet. Saas nähdä, miten nopeaksi painettujen papereiden laskukierre kääntyy. Tuoreitten tilastotietojen mukaan Metsälehti on saanut lisää lukijoita. Hesari menettää tilaajia ja Kauppalehteäkin lukee yhä harvempi lehtenä.

Amerikassa nähdään kohta nopeita siirtymiä pois paperista ja uutisointi siirtyy nettiin. Samoja piirteitä on myös naapurimaissamme. Siirtyminen paperista Internetiin saattaa vielä kaataa lehtitaloja (joista monet tekevät vielä kohtuullisesti rahaa).

Hesarin Taloussanomat lopettaminen (joka oli kannattamaton) saattaa olla pilotti, ennakkotapaus, jolla harjoitellaan päälehden ponkaisua pois painokoneista. Juuri nyt tuntuu siltä, että paperilehdet ovat täällä ikuisesti.

Lehteä on edelleen kätevä selata, mutta hyvän "user interfacesta" - käyttöliittymästä huolimatta jakelu on kallista. Lehtien jakelukustannukset ovat nousseet 40 %. Energian hinta iskee työvoimavaltaiseen jakeluun.

Nettilehti kulkee toimituksesta "tietsikalle" lähes ilmaiseksi. Jakelun viimeiset metrit ovat paperilehdelle erittäin kalliita. Maailmalla lehtiä myydään tupakka- ja lehtikioskeista. Asiakas suoritta kannon kahdenteen kymmenenteen kerrokseen. Meillä on vielä luvaton määrä postilaatikoita haja-asutusalueilla - ja siellä uskollisimmat Seurojen ja Apujen tilaajat.

Uskon pakkausteollisuuden jatkuvuuteen. Luotan mekaanisen metsäteollisuuden kehittymiseen (käsittämätön brändi). Sama kuin Marimekko sanoisi olevansa osa "rättibisnestä".

Metsäteollisuutemme tämän hetken ongelmana on linnoittautuminen omaan metsäsektoriin (jotkut puhuvat metsä- ympäristöklusterista). Jälleen käsittämätöntä brändäystä. Apple tekee iPodeja ja iPhoneja. Mehtäläiset eivät ole oivaltaneet, että Internetin kautta on suora yhteys kuluttajille.

Metsä- ja ympäristöklusterilaiset luulevat, että kyseessä on yhä edelleen Business-to-Business liiketoiminnasta. Siltähän se näyttää, mutta kertokaa minulle, missä ovat ne metsäteollisuuden ihmiset, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa, Web 2.0, blogeja yms. Kuluttajien lisääntyvä valta on jäänyt huomaamatta.

"Ne" elää toisessa maailmassa, operoi turvallisessa menneisyydessä, uutta teknologiaa vierastetaan, koska verkon kautta "voi tulla viruksia". Monet suuryhtiöt (mm. metsä estävät blogien lukemisen työpaikalla) haittaohjelmien pelossa. Ajatus tuntuu "järkevältä". Kiinakin rajoitta blogien lukemista. Ollaan hyvässä seurassa!

Suomalainen tietoyhteiskuntaohjelma meni valtion tilintarkastajien mukaan raskaasti pieleen. Miksi? Ehkä ajatusmallimme eivät vielä olleet tietoyhteiskunta-ajatuksille valmis, koska "Suomi elää metsässä!"

Nyt kirjoitin loppuosan väärin tarkoituksella.