Kainuun mekaaninen puu kasvoi 2008

Maakunnassa oli 2008 yhteensä 77 mekaanisella puualalla toimivaa yritystä. Puuteollisuuden kokonaisliikevaihto oli viime vuonna 172 miljoonaa euroa.

Nousua edeltäneeseen vuoteen 2006 verrattuna oli 23 miljoonaa euroa. Vientiin meni tavaraa 52,8 miljoonan euron edestä. Siinäkin nousua kahden vuoden takaisesta 4,9 miljoonaa euroa.

Sahojen liikevaihto oli 101 miljoonaa euroa. Jatkojalostuksen osuudeksi jäi 71 miljoonaa euroa.

Investoinnit 2008 nousivat 13,7 miljoonaan euroon.

Luvut tulevat Kainuun Etu Oy:n tekemästä yrityskyselystä. Edellinen selvitys tehtiin 2006.

Apple ja Puutuoteala

Apple julkaisi hiljattain paljon julkisuutta saaneen iPhone kännykän. Apple toimii samoilla markkinoille kuin puualan yritykset.

Mekaanisen puualan yritykset eivät ole panostaneet brändien ja tuotemielikuvien rakentamiseen.

Apple saa lanseerauksestaan täydet pisteet. Negatiivisia arvioita iPhone’sta on vaikea löytää.

Milloin Suomessa julkaistiin viimeksi puutuotealan innovaatio? Kuka kertoo alan brändeistä?

Tässä pähkinää purtavaksi alan kehittäjille.

Vuokko oli brändi ennen brändejä

Kesä tuli ja meni. Mitä puuala voisi oppia muodin ja design tuotteiden tekijöiltä? Korkeanvuorenkatu 23 on Vuokko Nurmesniemi - pukuja ja kankaita -näyttely 23. syyskuuta saakka.

Designmuseossa kesäkuussa avattu Vuokko-näyttely osoittaa, että muodin luojat tiesivät jo 60-luvulla, mihin suuntaan kuluttajien mielenkiinto suuntautuu. Brändit astuivat kuvaan. Painokankaiden sijasta puhuttiin Vuokosta ja Marimekosta.

Oman Vuokko yrityksen taideteollisesta oppilaitoksesta keramiikkataiteilijaksi 1952 valmistunut Vuokko os. Eskolin Nurmesniemi perusti 60-luvulla. Ensin hänet palkattiin suunnittelijaksi Marimekkoon.

Armi Ratia oli sanonut Antti Nurmesniemelle, että "lähetä se heilasi tänne". Marimekon läpimurtoon suuresti vaikuttanut suunnittelija jätti yrityksen 1960. Oman Vuokko-yrityksensä hän perusti vähän myöhemmin.

Vuokko Nurmesniemen keramiikkataiteen opinnoissa kouliintunut kyky yhdistää kankaan graafisuus ja vaatteen muoto ilmenee hienosti Designmuseossa.

Nurmesniemen yritys on toiminut eri vuosikymmeninä vähän eri nimellä. Silti on säilynyt kokonaisvaltainen moderni lifestyle, joka ulottuu vaatteista koko elämisen ympäristöön.

Vuokko oli brändi jo silloin, kun brändeistä ei edes tiedetty.

Mekaaninen puu uudistuu

Mekaaninen puunjalostusteolliuus tarvitsee uuden määritelmän. Tuotanto- ja materiaalikeskeisyydestä puhuminen hämärtää kehitystä. On päästävä käsiksi lopputuotteisiin. Alan ihmiset voivat lämpimikseen puhua mekaanisesta puunjalostuksesta, mutta asiakkaille, kuluttajille, ostajille, suurelle yleisölle tämä ei kerro mitään.

1. Kehitteillä on puisia julkisivu- ja sisustustuotteita sekä puutalon runkorakenteisiin liittyviä ratkaisuja.
   
   
2. Tuotekehityksessä hyödynnetään uusimpia 3D-suunnitteluohjlemia ja monipuolisia puuntyöstökoneita.

Hyvä niin, mutta millaisia ongelmia ratkotaan? Mietin myymistä. Uusi mittatilaustyönä tehtävä toimintamalli - "Sur la Measure" lähestymistapa edellyttää ideoiden myymistä ja ratkaisujen toimittamista.

Uudet tuule puhaltavat jo asuntomessualueilla. Tuotannon näkökulmasta asia ilmaistaan näin: "Luodaan pienten puukerrostalojen ja –pientalojen julkisivuihin soveltuva elementtiratkaisu ja siihen liittyvä tuotanto- ja palveluverkosto."

Uusille ratkaisuille on tarvetta. Rakentamisen kallistuminen vie monen talohaaveet.

Nopeus on valttikortti

Hämeenlinnan asuntomessujen talot on onnistuttu rakentamaan 5-6 prosenttia edullisemmin kuin edellisvuonna Espoon Kauklahden asuntomessuilla.

Tilaelementtitalo on pytinki, joka toimitetaan asiakkaalle käytännöllisesti katsoen muuttovalmiissa kunnossa. Siihen on asennettu tehtaalla kaikki mahdolliset varusteet lattialaattoja, keittiökalusteita ja vessankoukkuja myöten. "Vain taulut puuttuvat seiniltä", kuten Finndomon markkinointipäällikkö Jouni Mäki asiaa kuvailee.

Finndomon Valmis Viljami on 143 neliön suuruinen omakotitalo, josta löytyy keittiön lisäksi viisi huonetta ja sauna.

Talo rakennettiin tehtaalla neljässä lohkossa. Kullakin lohkolla oli syvyyttä 4,3 metriä ja pituutta kymmenen metrin kahta puolen. Valmiit lohkot kuljetettiin rekka-autoilla Hämeenlinnaan, ja perillä ne nostettiin ensin perustuksille ja kytkettiin sen jälkeen yhteen. Sitten rakennettiin vielä katto.

Finndomon rakennusmestarit Pentti Koskiniemi ja Timo Arrasvuori sanovat, että tilaelementtitalon parhaita valtteja on rakentamisen nopeus. Kun asentaminen aloitetaan aamulla, talo on säältä suojassa illalla. Sen jälkeen asiakkaalle taataan, että hän pääsee muuttamaan omaan kotiinsa neljän viikon sisällä.

- Täällä me teimme perustukset valmiiksi jo viime kesänä. Paketti tuli tontille huhtikuun alussa. Kaikki oli valmista vappuna. Sen jälkeen meidän ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin vähän pihatöitä, Koskiniemi sanoo.

Neliöhinta liikkuu Valmis Viljamin kaltaisessa tilaelementtitalossa varustelusta riippuen 1 500 euron vaiheilla. Lopulliset kustannukset ovat perinteisen suurelementtitalon luokkaa eli jossakin parin tonnin korvilla neliöltä.

Tiedon Valtatie Virtualisoituu

"Riksvägen - National Route – Valtatie" nimi muuttuu. Alistan tämän blogin virtuaalisten organisaatioiden ja verkostojen tarkastelemiseen. Valtatie viittasi tiedon valtatiehen. Laajakaistat ovat yleistyneet. Infra-asiat ovat kunnossa. Nyt on tärkeämpää pohtia, mihin näitä valtateitä käytetään.

Olen aika ajoin kantanut huolta puutuotealan uudistumisesta. Tutustuin eilen moderniin mekaanisen puunjalostuksen tuotekehitys- ja oppimisympäristöön ja jälleen heräsi toivon kipinä alan paremmasta huomisesta.

Mekaaninen puunjalostus on Suomessa pitkään ollut tulevaisuuden ala. Ideoita, konsepteja, uljaita lupauksia, visioita ja unelmia puurakentamisen yleistymisestä ja kehityksestä on aika ajoin päivitetty. Tuntuu kuin samat asiat nousisivat pintaa kymmenen vuoden välein. Kesä tuli, kesä meni, hanke hankeen jälkeen on ajanut kiville. Todelliset uudistukset ovat antaneet odottaa itseään.

En ole vielä menettänyt toivoani. Uutta tapahtuu sittenkin kulisseissa ja verkostoissa. Hanketyö vie puutuotealan kulttuurista kehitystä eteenpäin. Uudistuvat suunnittelu- ja tuotantoteknologiat ja projekteihin osallistuvien yksiköiden yhteistyön virtualisoituminen mahdollistavat räätälöinnin ja samalla tuotantoyksiköiden välisen tehokkaan työnjaon.

Modernin tietotekniikan (3D CAD, CRM, ERP) hyödyntäminen verkottuneen tuotannon koordinoinnissa ja kehityksessä johtaa vihdoinkin kaivattuihin muutoksiin. Elektroniikan ja ohjelmistojen tuotannossa nämä ovat olleet arkea kauan, mutta puupuolella faksit yhä paukkuvat. Suunnittelupuolella on paljon pois-opittavaa. Rumaa osataan tehdä kalliilla, mutta kaunista Vuokkoa, Marimekkoa tai bränidä puupäiden joukosta on vaikea löytää. Miksi?

Tutkimme 90-luvulla Keski-Euroopassa sisäsaunojen ja eräiden muiden sisustuselementtien verkottuneen tuotantomallin soveltamista. Olimme aikamme edellä. Räätälöivään tuotantoon taipuvia kumppaneita oli niukasti tarjolla. Tietotekniikan ytimenä oli silloin faksi. Verkottunut yhteistyö oli mahdollista teoriassa, mutta taipui huonosti käytäntöön. Lopputuloksena oli, että laitoimme ns. “Sur la Measure” (räätälöity mittatilaustyö) palvleutuotantomallin 15 vuodeksi pakastimeen. Eilen ajattelin, että nyt voimme vihdoinkin nostaa mittatilauskonseptit uudelleen pöydälle.

Perinteisen, tuotekeskeisen pakettitalomyynnin (paksuista esitteestä valitaan oma malli) rinnalle on tulossa räätälöityä, kustannustehokasta palvelutuotantoa, joka nojaa moderniin ja joustavaan konekantaan. Kirjoitan näistä uusista tuulista myöhemmin.