torstai 13. maaliskuuta 2008

Kaupankäyntiä Verkossa

Millaiseksi Verkkoviestintä Äityy?


Lehtitalot ovat oivaltaneet verkkoviestinnän merkityksen. Johtavat iltapäivälehdet ovat hyvissä asemissa. Jokelan joukkomurha pakotti paperille painavat verkkoviestinnän vahvistamiseen. Lukijoilla ei enää ollut aikaa odottaa seuraavaan aamuun. Uutisointi muuttui sekuntipeliksi.

Netscapin perustajan Marc Andreessenin mielestä muutoksen pitäisi Amerikan laatulehdissä olla paljon nykyistä nopeampaa. Vuosi takaperin joku powerpoint-velho sanoi, että siirtymäaika paperista verkkoo on viitisen vuotta. Ongelmana kaikilla on, miten tehdä rahaa, koska nettimainonnan tulot eivät yllä paperilehden tasolle.

Paperilehden tuotanto ja logistiikka maksaa. Nyt toimituksissa tehdään kahta asiaa rinnakkain. YLE siirtyi kertarysäyksellä digiaikaan. Tietenkin narinan saattelemana, mutta pitkässä juoksussa muutos säästää rahaa. Organisaatio voi keskittyä yhteen pääasiaan, joka toisaalta telkkarin puolella merkitsee myös verkkoviestinnän kehittämistä.

Verkko mahdollista kaksisuuntaisen informaation. Milloin firmat oivaltavat tämän mahdollisuuden? Koska puolueet heräävät uuteen aikaan? En tarkoita vain Ilkka Kanervaa, josta on kehittymässä multimediaalisen törkytekstailun arkkityyppi.

Harvat yritykset pyrkivät avoimeen vuorovaikutukseen verkossa. Miksi firmat eivät säntää keskusteluetäisyydelle? Tuotteen tai palvelun myyjän kohtaaminen edellyttää edelleen kaupassa käyntiä. Miksi erikoisalojen kauppiaat eivät hengaa verkoissa asiakkaita etsien?

Sähköinen kauppapaikka ei enää tarkoita nettisivustoa, josta voi valita ja ostaa perustuotteita luottokorttia vinguttaen. Myynnin automatisointi sopii halpojen tuotteiden ja palvelujen esittelyyn (katalogi), mutta missä ovat interaktiiviset talokauppiaat?

Mietin näitä asioita työkseni: miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää innovaatioiden kaupallistamisessa? Vastaan kysymykseen, ettei tässä asiassa ole vielä kukaan ottanut ensimmäistä askelta. Igglon arvioitiin uudistavan asuntokauppaa, kun yritys sijoitti potentiaalisista myytävistä kohteista tietoja verkkoon.

Igglo repi logonsa toimistonsa seinästä Porvoossa kuuden kuukauden pikavisiitin jälkeen. Miksi yritys ei ottanut askelta kohti aitoa vurovaikutusta? Rahat käytettiin Norjan seikkailuun ja ilmeisesti myyntiverkoston liian pikaiseen laajentamiseen. Verkossa tapahtuvan vuoropuhelun asiakkaiden kanssa olisi voinut toteutta paljon pienemmillä kustannuksilla.

Koska näemme ensimmäisen kauppatalon, joka oivaltaa aidon vuoropuhelun? Onks tietoo? Kuka on tyrkyllä? Ehdotan aloja:

  1. Asunto
  2. Auto
  3. Akka
  4. Matka
  5. Vakuutus
  6. Vene
  7. Kiinteistö
  8. Harrastus
  9. Ravintola
  10. Teatteri
  11. Osake
  12. Laina
  13. Ehdokas
  14. Jne

Ei kommentteja: