Yritysblogit yleistyvät

Keskustelimme viime viikolla uudesta viestintäpalveluista: blogien kirjoittamisesta wiki-optiolla. Rakennamme 1-3 kieliversioon perustuvan yritysblogin, jota laajennetaan siten, että kirjoittajia tulee "sekä teiltä että muualta". Tähtäämme keskustelevan ryhmäblogin luomiseen. Toimimme prosessin käynnistäjinä, mutta otatte tehtävän vaiheittain omaan hallintaan.

Tavat tehdä töitä yrityksissä muuttuvat. Webbipohjaiset työympäristöt mahdollistavat välittömän vuoropuhelun asiakkaiden kanssa ilman jatkuvaa matkustelua. Yritys 2.0 työntekijät tottuvat jakamaan tietoa, hoitamaan asioita ja viestimään aivan eri tavalla kuin ketkään tähän asti.

Yritysblogilla on merkitystä myös uuden henkilökunnan rekrytoinnissa. Sen avulla luomme firmalle kasvot: kuka kukin on, esittelemme osaamisalueet, avaamme abstraktilta tuntuvaa, vaikeasti avautuvaa tuotetietoa.

Yritysbloggaaminen

Miten Yritys 2.0 ottaa maksimaalisen hyödyn yritysbloggaamisesta (Corporate Blogging) kotimaassa, Pohjoismaissa ja globaalisti? Web 2.0 sovelluksilla työnteko tehostuu, eikä kyse ole teknologiasta vaan kulttuurisesta muutoksesta. Blogit, wikit, sosiaalinen media uudistavat myös kaupankäyntiä.

Nykyään suurin osa kuluttajista päättää verkosta saadun tiedon perusteella, mitä ostaa ja mistä. Asiantuntijapalvelujen ja laitehankintoja valmistellaan samalla tavalla. Googlaamallahan asiakkat hakevat tietoja, selvittävät laitteiden ja ohjelmien speksejä, tarkastavat sovelluksia. Blogien avulla Yritys 2.0 kehittää hakukoneoptimointiaan, koska jatkuvasti ilmestyvät blogipostaukset tarttuvat hakukoneiden hyppysiin helpommin.

Yritys 2.0 ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen

Toinen näkökulma: muiden käyttäjien sana painaa paljon enemmän kuin myyjän. Kun ennen myytiin isoja tuotteita vähän, nyt voi myydä pieniä paljon, mutta verkossa ennakkotyöstämme yhä monimutkaisempia asioita.

Käyttäjien ja kommentaattoreiden suositukset tulevat jatkossa entistä tärkeimmiksi. Ennustan, että teollisuuden kunnossapidon keskustelu siirtyy meilläkin voimallisemmin verkkoon. Nojaan tässä "heikkoihin signaaleihin Amerikasta", jossa hiljaisen osaamisen ja kovan kokemuksen seminaareja on viety määrätietoisesti webbiin.

Pienen kielialueen ongelmat

Suomi on pieni kielialue, mutta 5-10 vuoden kuluttua tälläkin ammattialojen seminaarit pyörivät verkoissa ja näkyäkseen yritys joutuu rakentamaan verkkoläsnäoloaan tietoisesti (Web Presence).

Kohderyhmät on helpompi tavoittaa. Vaikka tuote haetaan kaupasta tai ostetaan ”yritykseltä”, tieto siitä on haettu etukäteen virtuaalimaailmasta. Viestintään on tullut uusi ulottuvuus. Jos verkkoon ei halua mennä, on liemessä; ei ole olemassakaan.

Tiedonhaku ja vertailu, hintaseuranta ja muiden mielipiteet otetaan huomioon. Nämä asiat on huomioitava liiketoiminnassa

Mihin suuntaan verkko vie?

Nostan tässä esimerkiksi keskustelun suomalaisten verkkokauppojen hitaasta kehityksestä. Suomi on jäänyt jälkeen verkkokaupassa. Sähköisen kaupan kasvuluvut ovat pieniä. Kun kotimaassa ei ole tarjontaa, rahat menevät ulkomaille.

Verkottumisen murrosta ei voi estää sulkemalla silmänsä. Menetetyistä mahdollisuuksista pitäisi olla huolissaan: vuosittain hukkaamme miljardeja. Erikoisalojen verkkokauppojen pitäisi jo olla meilläkin arkipäivää.

Yhteisöllisyyden nousu

Yhteisöllisyys nostaa päätään. Yksin teknologia ei tuo apua, aluksi pitää muuttaa ihmisten tapaa tehdä töitä. En usko pelkkiin virtuaalikokouksiin, mutta pystymme blogien ja wikien avulla valmistelamaan asiakastapaamisia.

Kasvotusten tapahtuvia tapahtumia on yhä tulevaisuudessa, mutta monimutkaisten hankkeiden valmistelu onnistuu entistä paremmin verkossa.

Tulevaisuudessa hyödynnämme kamerayhteyksiä ja videoseminaareja myös asiakastyössä ja silloin on osattava sosiaalisten verkkojen ja sosiaalisen median ”small talk” ja toimintatavat.

Asiantuntijapalvelut verkon kautta

Asiantuntijapalvelujen tuottamista estää tänään tapahtumien jonoutuminen, kun ihmisten erityisosaamista ei voi kloonata ja välittää samanaikaisesti moneen paikkaan; paitsi verkossa.

Myyntikäyntejä tehdään vielä kymmenienkin vuosien kuluttua, mutta kokouksia edeltää verkkotyöskentely.

Asiat myös valmistuvat nopeammin, kun kaikkia asioita ei toimiteta sähköpostilla, joka nopeasti tekee sotkuiseksi pienemmänkin projektin, johon osallistuu enemmän väkeä eri paikoista.

Pikaviestimet yleistyvät

Tulevaisuuden arkipäivää on online työskentely. Se tarkoittaa, että asioita voi kysyä ja tarkistaa kollegoilta vaikka pikaviestillä. Pienten asioiden takia ei tarvitse matkustaa ja lennellä paikasta toiseen.

Asiakasytössä olemme siirtymässä ”kaupallisista tiedotteista” kohti ”keskustelevampaa hankintakulttuuria”.

Myyntiprosessien nopeuttamiseksi organisaatiot joutuvat opiskelemaan pikakeskustelujen uusimpia muotoja, joita nyt jo käytetään, mutta yritykset vielä vierastavat.

1. Microblogit (Jaiku, Twitter, Pownce)
2. Videokeskustelut (Bambuser, Seemic, Qik)
3. Blogit (ryhmäbloggaaminen)
4. Facebook (aivan oikein – bisneksen teon apuvälineenä)
5. Wiki (joukkoälyn ja ryhmäluomisen työskentely-ympäristö)

Omalta koneelta näkee suoraan, ketkä asiasta tietävät, ja kuka heistä on koneensa äärellä ja kenellä on aikaa vastata.

Autoilu maksaa

Autoon kuluu yhä jopa yli tuhat euroa kuukaudessa. Autojen hinnat laskivat verouudistuksen takia, mutta rahaa palaa aiempaa enemmän polttoaineeseen.

Yli tuhat euroa nielee iso auto. Sen sijaan keskikokoiset autot kuluttavat vajaat tuhat euroa ja pienet autot noin 600 euroa. Pienikokoinen auto nielee Autoliiton laskelmien mukaan nyt noin 600 euroa kuukaudessa, jos ajaa 20 000 kilometriä vuodessa.

BLOGI | WIKI | BASECAMP | VUORVAIKUTTEISUUS | ASIAKASSUHTEET