Näiltä miehiltä pallo ei ole hukassa. Tiimikuvassa henkilöt vasemmalta oikealle: Jussi-Pekka Penttinen (ohjelmistosuunnittelija), Timo Lehtinen (toimitusjohtaja) ja Joel Turpela (ohjelmistosuunnittelija). "Tiimikuva liittyy Pohjoismaiseen kunnossapidon kilpailuun Stora Produktivitetspriset, jossa ohjelmistomme saivat jaetun ykkössijan. Kilpailussa huomioitiin ennen kaikkea tuotteiden innovatiivisuus", kirjoittaa kuvan ja lisätietojen lähettäjä, ohjelmistosuunnittelija Sauli Konttila.
Lisää infoa kilpailusta: RAM-ohjelmistot voittoon Stora Produktivitetspriset -kilpailussa.
Teollisuuden kunnossapidon innovatiiviset ratkaisut palkittiin Göteborgissa Skandinavian kunnossapitomessuilla: RAM-OHJELMISTOPROJEKTILLE JAETTU ENSIMMÄINEN PALKINTO Stora Produktivitetspriset - Scandinavian First Maintenance Service Award –palkinto jaettiin Göteborgissa maaliskuussa pidetyssä Underhållsmässan –tapahtumassa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi toimittajalle, jonka tuotteiden avulla voidaan merkittävästi parantaa yritysten tuotantovälineiden tehokkuutta ja kannattavuutta. Kilpailua tukevat mm. ABB, SKF ja Statoil.
Helge: Palkinnnosta kertova tiedote on kirjoitettu 14.3.2006 eli tasan tarkkaan melkein kaksi vuotta takaperin. Tämä herättää lisää kysymyksiä. Minkä kokoinen yritys Ramentor Oy on?
Ramentor/Artekus oli mukana kilpailussa RAM (Reliability, Availability, Maintainability) -ohjelmistoperheen kehitysprojektilla. RAM-ohjelmisto on tuotteiden ja tuotantolaitosten käyttövarmuuden ja kunnossapidon suunnitteluun kehitetty ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla voidaan jalostaa järjestelmien historiatietoa ja organisaation ns. hiljaista tietoa päätöksenteon tueksi. Ohjelmistolla pystytään ennustamaan matemaattisen mallinnuksen avulla kunnossapidon tapahtumia kuten vikaantumisia, ennakkohuollon tarvetta, resurssitarvetta, kustannuksia sekä niiden syitä, seurauksia ja vaikutuksia muuhun tuotantoprosessiin. Sen avulla yritys voi optimoida tuotantovälineidensä tehokkuuden käyttövarmuuden kannalta ja suunnitella niiden elinkaaren kestävän kunnossapito-ohjelman.
Helge: Milloin ELMAS-tuotekehitys käynnistyi? Miten laajasti tuotetta myydään maamme rajojen ulkopuolella?
Käyttövarmuuden laskentaohjelmistoille on ollut tarvetta ja kysyntää erityisesti suurten teollisuusyritysten parissa. Ohjelmistoja ovat olleet kehittämässä ja testaamassa muun muassa YIT, ABB, Nokia, UPM-Kymmene, StoraEnso, TVO, Puolustusvoimat, VR, Wärtsilä, Metso ja Kone.
Helge: Suuret yritykset käyttävät ELMASta. Kyselin aikaisemmassa postauksessasin, olisiko Danske Bank / Sampo Pankki ohjelmistorysäyksen ongelmia voitu välttää ELMAS -vikapuuta hyödyntämällä? Miten helppoa laajalta tuntuvan ohjelmiston käyttöön ottaminen on?
Kilpailun finaaliin oli kelpuutettu mukaan kahdeksan yritystä 17 joukosta. Ensimmäisen palkinnon Artekuksen kanssa jakoivat Fortum, MCC, Skandinavisk Industriutveckling. Lisäksi finalisteina olivat, Clamator ja ABB, SKF ja Temytech. Kilpailun tuomaristoon kuului pohjoismaisia kunnossapidon järjestelmiä käyttäviä yrityksiä, teknisiä korkeakouluja sekä elinkeinoelämän johtotehtävissä olevia henkilöitä. He painottivat valinnassaan ohjelmiston kannattavuusvaikutuksen lisäksi ratkaisun innovatiivisuutta ja käytettävyyttä.
Helge: Artekusko on Ramentorin edeltäjä? Sauli Konttila kommentoi Artekusta ensimmäisessä sähköpostissaan. Pitää udella lisää. Innovaatioiden synnystä ja kehityspoluista kerrotaan yleensä liian vähän. Amerikassa "autotallista rikkauksiin" tarinat ovat menestyksen siivittäjiä. Tarinoiden avulla "monimutkaiset ohjelmistot" avautuvat, kun havaitaan, että järjestelmien rakentajat ovat eläviä ihmisiä ja Ramentorin kuvista päätellen porukka on nuorekasta. "Tietotehtaat" eivät muodostu "harmaasta massasta", josta innovaatiot kuplivat pintaan mikrobiologisena prosessina. Koodaajat ovat osaavia miehiä ja naisia. Nykyäään suuria kokonaisuuksia rakentavat "joukkueet". Ramentor Oy näyttäytyy mielikuvissani uudelta joukkoälyn hyödyntäjältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti