Uusi markkinointitoimisto lupaa tulosta hakukoneista
Tiedon haku on toiseksi suosituin Internetin käyttötapa heti sähköpostin jälkeen. Tämän ovat huomanneet myös markkinointi-ihmiset: vuonna 2007 hakupalveluissa tapahtuvan mainonnan liikevaihto Suomessa oli arviolta 48 miljoonaa euroa.
Helge: Hyvä tietää! Keskustelin tästä teemasta Twitteristä tutun "loudmouthman'in" kanssa parin viikon takaisessa Skype-puhelussa, jossa vertailimme Sosiaalisen Median hyödyntämistä yrityksissä, markkinoinnissa ja innovaatioiden kaupallistamisessa Suomessa ja Brittein Saarilla.
Sen sijaan hakukoneoptimointiin, eli luonnollisten hakukonesijoitusten parantamiseen, kulutettiin vain murto-osa verrattuna mainoksiin käytettyihin miljooniin. Tutkimusten mukaan kuitenkin 60 - 80 % napsautuksista kohdistuu luonnollisiin, ei-maksettuihin hakutuloksiin. Näihin tuloksiin voidaan vaikuttaa hakukoneoptimoinnilla. Hakukoneoptimointi on verkkopalvelun kehittämistä ja markkinointia, joka tähtää sivuston hakukonenäkyvyyden kasvuun.
Helge: Oletan, että vain harvalla yrityksellä on tietoa ja osaamista tästä. Miten se tehdään? Mediracer -blogeissa kokeilimme Veijo Lesosen kanssa (Mediracer Oy:n toimitusjohtaja), miten saisimme CTS-blogiin enemmän brittiläisiä lukijoita. Tulos näkyi välittömästi lukijamäärien moninkertaistumisena ja painopisteen siirtymisestä USA:sta Britanniaan.Tähän markkinarakoon iskee neljän hakukoneoptimoijan perustama uusi markkinointitoimisto, Tulos. Toimitusjohtaja Lasse Larvanko selittää nimen taustaa: “Halusimme nimen joka muistuttaa meitä siitä, mitä pyrimme asiakkaillemme tekemään.”
Helge: Mitä toimitusjohtaja Lasse Larvanko kertoo?
Toimisto pyrkii tuottamaan asiakkailleen tulosta huolella kohdennetun hakukoneoptimoinnin avulla. “Jos verkkokauppa myy polkupyöriä, se ei hyödy hakijoista jotka etsivät skeittilautoja. Mutta sen kannattaa tulla löydetyksi, kun Googlella haetaan tietoa pyörämalleista,” toimitusjohtaja Larvanko selittää.
Helge: Mediracer, josta kerroin, on kannettava rannekevanaoireyhtymän diagnostiikkaan kehitetty suomalainen innovaatio, jolla on maailmanlaajuiset markkinat. Vaihtoehtoinen ENMG-tutkimuslaite on jääkaapin kokoinen yleiskone, jonka käyttäjäksi soveltuu neurofysiologisen koulutuksen saanut erikoislääkäri. Vastaavasti Mediracer -käyttäjänä voi olla yleislääkäri ja/tai kone kulkee työterveyshoitajan matkassa työpaikkakäynnillä.“Suuri osa hakukoneista tulijoista on yritykselle turhia, jos sen verkkosivuja ei ole optimoitu niistä kiinnostuneille,” Larvanko räväyttää.
Larvanko suhteuttaa hakukoneoptimointia muuhun markkinointiin: “Lehti- ja tv-mainokset saavat ihmiset hakemaan tietoa Googlella. Hakukoneoptimoinnilla varmistetaan, että he löytävät etsimänsä vähän epätarkoillakin hakusanoilla, eikä vain valmistajan mallikoodeilla.”
Larvanko ja muut Tuloksen perustajat, Nicolas Fogelholm, Arttu Raittila ja Jani Uljas ovat jo ennestään yrittäjiä. Kaikilla on asiakkaiden lisäksi kokemusta myös oman menestyvän verkkoliiketoiminnan pyörittämisestä. He voisivat elää kokonaan mainosrahoitteisilla sivuillaan, mutta “kunnianhimo ajoi perustamaan toimiston,” sanoo hallituksen puheenjohtaja ja Optimointi.com-verkkoyhteisön perustaja Nicolas Fogelholm.
Helge: Tästä joukosta tunnen Nicolas Fogelholmin.
Lisää hakukoneoptimoinnista ja Tuloksesta osoitteessa http://www.tulos.fi
Kyselyt Nicolas Fogelholmille numeroon 050 574 7381 tai sähköpostitse nicolas.fogelholm@tulos.fi
Luvut: www.iab.fi
Helge: Pitää tutustua palveluun tarkemmin. Jatkan teeman käsittelyä muissa blogeissani ja kerron palvelusta Veijolle. Kirjoitan Mediracerista kolmelle kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Rannekanavaoireyhtymän diagnostiikkaa kiinnostaa vain pientä erityissegmenttiä maailmanlaajuisesti, mutta toisaalta ongelmasta kärsii 2 - 3 prosenttia väestöstä, joten tässä tarvitaan optimointia moneen suuntaan. Lisäksi meidän pitäisi tavoittaa terveystaloudesta kiinnostuneita, jotka oivaltaisivat Mediracerin tarjoamat taloudelliset säästöt. Päätöksentekoketjussa ovat mukana kunnalliset päätöksentekijät, yksityiset lääkäriasemat ja vakuutusyhtiöilläkin on rooli.
Innovaatiot Terveydenhuollossa
Rannekanavaoireyhtymä (RKO) on työikäisen väestön kansainvälinen kansantauti. Kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyyden on todettu olevan miehillä 3 % ja naisilla 5 %.Tiedetään myös, että RKO:n tyyppisiä käsioireita eli käsien puutumista, tikustelua, kipua, voimattomuutta tai kömpelyyttä potee 15 % väestöstä!
Pelkästään Helsingissä tällaisista oireista kärsii 80 000 asukasta. RKO:ään sairastuu vuosittain 190 naista ja 90 miestä / 100 000 asukasta kohden eli noin kolme promille väestöstä.
Kansainvälisesti tai kansallisesti ei ole olemassa yksiselitteisiä kriteereitä RKO:n diagnoosille. Käytännössä tämä perustuu kuitenkin potilaan tyypillisiin oireisiin, kliinisiin löydöksiin ja neurofysiologisiin tutkimuksiin.
Suomessa neurofysiologinen tutkimus tehdään käytännössä aina ennen leikkauspäätöstä. RKO:n vuoksi tehtävä ENMG-tutkimus onkin yleisin tai toiseksi yleisin yksittäinen tutkimus niin julkisessa kuin yksityisissä alan laboratorioissa (20 - 40 % ENMG-tutkimuksista).
RKO:n vuoksi leikkaushoitoon joutuu noin yksi (1) promille väestöstä ja yli 20 %:lle heistä leikkaus suoritetaan molempiin käsiin. USA:ssa RKO-leikkauksia tehdään n. 400 000 kpl/vuosi, Isossa-Britanniassa n. 50 000 kpl/vuosi ja Suomessa n. 6 400 kpl / vuosi.
Suomessa oli keskimääräinen jonotusaika leikkaukseen vuonna 2005 lähes neljä kuukautta. Pelkästään Suomessa kertyy sairauspoissaoloja työikäiselle väestölle 22 000 - 32 000 viikkoa per vuosi.
Kaksi promille väestöstä hoidetaan konservatiivisesti tai vaiva jää kokonaan diagnostisoimatta. Tutkimuksiin jonottaminen aiheuttaa heillekin turhaa viivettä hoitoihin ja sairauspoissaoloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti