perjantai 15. toukokuuta 2009

Ranskalainen elokuva


Elokuva koostuu episodien sarjasta, jotka yhdistetään toisiinsa. Minusta pienet episodit ovat kiinnostavia. Haluan tuottaa muutaman minuutin pituisia lyhyt tarinoita kännykälläni.

Nuoret menivät kahvilaan tekemään suunnitelmaa. Miehet jäävät kaksin. He juovat cokista (Coca-Cola) muotopulloista.

Biljardinpelaajalla on piippu suussa. Miehet tupakoivat tässä elokuvassa yhtenään. Pöydässä harjoitellaan minuutin hiljaisuutta. Kyseessä on uuden aallon elokuva. En viitsinyt katsoa, kuka tekijä on.

Baarissa on tanssilattia. Moderni tanssi viehättää heitä [kolmea päähenkilöä]. Franz ajattelee kaikkea, eikä oikeastaan mitään. Tanssiessaan tytön rinnat liikkuvat jumpperin sisällä. Hän miettii, huomaavatko miehet liikkeen.

Elokuva on mustavalkoinen. Elämä on sirkusta. Tivolissa voi ampua esineitä voiton toivossa. Päähenkilöt liikkuvat kaupungilla, Pariisissa.

Iltahämärässä ajatellaan nykyisyyttä ja menneisyyttä. Liikkuva metroko kuvastaa tulevaisuutta?

Miehen ja naisen suhde mietityttää. Teksteissä on filosofisia heittoja. Metrossa ihmiset näyttävät onnettomilta. Avioliitto otetaan puheeksi. Tyttö laulaa, hänellä on kaunis ääni. Tapahtumat kulkevat verkkaisessa tahdissa eteenpäin.

Haluaisitko uskoa taivaan sineen? Odile Monnot on hänen (elokuvan nuori nainen) nimensä. Hetken kaikki on tavanomaista.

Miehet lukevat juttuja sanomalehdistä. Siihen aikaan lehdet olivat tärkeitä. Pesuaineen nimenä on OMO. Tuotesijoittelu on hiukan.

Koripallo sopii kaupunkiin. Kuvia koripallokentältä. He suunnittelevat keikkaa illaksi. Miksi tyttö pelkää hattupäistä miestä, jolla on päällystakki?

Heidän pitää keksiä peitetarina. Tarkoituksena on rosvota tytön tädin rahat. Tarina valehtelevasta intiaanista, joka lähetettiin matkoihinsa ikiajoiksi, on viehättävä, kun tämä kertoo reservaatissa asuneille autoista, lentokoneista ja junista. "Valehtelija!" muut sanoivat ja työnsivät kanootin pois rannasta. Häneltä evättiin paluuoikeus.

Bijouterie. Seinen rannalla on lehtikojuja. Hotellissa miehen huoneen numero on 35. Tieto on merkityksetön, siksi mainitsen sen tässä. He juoksevat taidemuseo Louvren läpi.

Jokilaivat liikkuvat Seinellä. He vievät auton sähköyhtiön pihalle. Se selittää suurkaupungin valot.

Tyttö antaa tuleville rosvoille nailonsukkansa. Niillä he suojaavat kasvonsa. Murtovarkaat eivät vältä sormenjälkien jättämistä. Farssi.

Koirasta ei ole vaaraa. Tyttö kielsi siltä haukkumisen. Varkaat eivät pidä kiirettä. He eivät pääse lukittuun huoneeseen ilman tikkaita.

Miehet saavat raskaat tikkaat paikoilleen, mutta eivät saa ikkunaa rikottua. Operaatio menee mönkään.

Heillä on huono säkä. Yritys on pakko uusia. Rosvot jäivät ilman saalista. Tyttö jää parvekkeelle.

Seuraavana päivänä kaikissa huoneissa on uudet lukot. Tarina jatkuu. Lopulta paha saa palkkansa, kaksi miestä ampuvat toisensa, vuoronperää. Mies ja nuori nainen pakenevat autolla paikalta, ajavat satamaan ja jättävät menneisyytensä taakseen. Laiva vie heidät muille maille tuntemattomille. FIN.

Sen pituinen se!




Ei kommentteja: