keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide

Yleismielikuvana on, ettei Suomessa tapahdu mitään, puhutaan investointilamasta, pyörät ovat pysähtyneet, teollisuuden ja kaupan käppyrät ovat alaviereisiä. Kohta räsähtää luottoluokitus heikommalle tasolle ja maanantai ei ole mittään Kihisee kiukusta!

Rakentamisen hiipuminen seisauttaa autot ja koneet. Jos työkohteita ei ole, niin seisokki on lähes täydellinen. Monet kainuulaisyrittäjät etsivät töitä muualta Suomesta ja ovat keikkatöissä kohtuullisen matkan päässä.

Kokkolan Materiaaliviikon heikkoja signaaleja

Lähdemme maanantaina 22.9.2014 Katinkullan Vuokatti 2015 –tiedotustilaisuuden jälkeen Kokkolaan.

Materiaaliviikon lisäksi arvioimme Kokkolan ja Ylivieskan välisen kakkosraiteen rakentamisen vaikutuksia. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen kustannusarvio on 310 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana nyt työn alla olevalla pätkällä on Destia. Viime vuonna VR Track rakensi oman urakkansa.

Yhteensä 335 kilometriä pitkä Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä rataosista. Kaksoisraiteen rakentamishanke toteutetaan vaiheittain. Hanketta on edeltänyt rataosa Helsinki – Seinäjoki kehittäminen.

Ensimmäinen vaihe on valmistunut ja toinen vaihe käynnistyi 2011 alussa. Hankkeeseen liitettiin Kokkola-Ylivieska –kaksoisraiteen rakentaminen vuoden 2012 alusta.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio oli 206 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen 344 miljoonaa euroa.

Sieviläinen sorayrittäjä investoi

Soraa kaksoisraiteen penkkaan, sorannostoa sekä kivenmurskausta  varten Sievissä kotipaikkaansa pitävä MR Oy on tehnyt miljoonainvestointeja.

Yksistään sorannostoa varten on hankittu 2,3 miljoonan arvoinen, niin sanottu laahakaivinkone. Peräti 200 tonnin painoinen kone tuotiin työmaalle 11 eri rekkakuormassa.

Sorarallissa tarvitaan autokalustoa. MR Oy:n oman kaluston lisäksi autoilijoita on lähialueelta sekä Kainuusta. Talvivaaran kaivosalueella työmaat kärsivät alakulosta ja työn vähyydestä, jollei rahoitusta saada ennen lumen tuloa kuntoon.

Sorakeisarit ja autoilijat miettivät jo kuumeisesti kaksoisraiteen valmistumisen jälkeisiä työmaita.  Toivomuslistalla on rautatien rakentaminen Keivitsan kaivokselle, mutta löytyykö valtion kassasta rahaa yhteyden rakentamiseen?

IMG_20130510_105459

Alakuloa on jatkunut vuodesta 2007 ja ahdingosta ei ole nopeaa ulospääsyä näköpiirissä.

Kainuussa on keskusteltu rakennusmiesten keikkatöistä ja monesta talosta on lähdetty työn perään muun muassa etelän kohteisiin. Samoin maanrakentajien työllisyystilanne on heikko. Töitä koneille ja ja ajoja autoille on tarjolla entistä vähemmän.

Onko näin, vai tapahtuuko pinnan alla jotain, jota  emme huomaa?

Sodankylän kunnassa sijaitseva moderni monimetallikaivos tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden nauttia Lapin luonnosta. Kaivostoiminta jatkuu tämän hetken arvion mukaan noin 30 vuotta.

Rekrytointiyritykset hakevat Kevitsaan osaajia vakituisiin työsuhteisiin.

Talvivaaran kohtalosta en osaa sanoa mitään uutta. Rikastamo toimii, palkkalistoilla on 550 henkilöä, mutta louhintaa ei tapahdu. Kaivosjätin ongelmat voinee tiivistää kolmeen pääkohtaan:

  1. pitkäjänteisen rahoituksen puute ylläpitää konkurssin uhkaa
  2. kaivosalueella on liikaa vettä
  3. liuotuskasojen toimivuus ja tuottavuus ei herätä luottamusta

Nämä pohjoisen hankkeet kytkeytyvät kuljetusten kautta toisiinsa. Etäisyydet ovat pitkiä, työmaat ovat valtavia, yrittäjät ovat investoineet koneisiin ja laitteisiin. Jos rahahanat sulkeutuvat, silloin koneet pysähtyvät, yrittäjiltä loppuu leipä ja velanmaksukyky.

Lähde: Sotkamo-lehti, Keivitsa, HS

Lähetä kommentti