lauantai 1. elokuuta 2009

Talotekniikka, älykkäät talot, talouautomaatio ja kiinteistönohjausjärjestelmä

Älykkäät talot, taloautomaatio ja kiinteistönohjausjärjestelmät ovat nykyisin kuuma puheenaihe rakentamisessa.

Taloa on lähes mahdoton rakentaa ilman minkäänlaista säätöjärjestelmää nykyisten energiankulutus-määräysten vuoksi [Ympäristöministeriö 2006].

Juttelimme porukassa taloautomaatioeksperttien hakuprosessista. Kohteina ovat Ranska ja Saksa.

Ranskassa maihinnousun alkupisteenä on Pariisi, jossa ikään kuin Eiffel-tornista näkee hyvin, mitä muualla Galliassa tapahtuu. Saksassa tarkastelemme Berliiniä ja Müncheniä.

Useimmiten nämä säätöjärjestelmät ovat talon käyttäjältä piilossa tai jo niin normaaleita, että niiden olemassaoloa ei edes huomata. Alaa harrastavia ja osaavia ihmisiä joutuu siksi hakemaan tarkalla seulalla ja suurennuslasin avulla.

Yleisimmin nämä säätöjärjestelmät liittyvät lämmityksen tai ilmastoinnin ohjaukseen ja ovat joko lämmitys-/ilmastointilaitteisiin integroituja tai muuten valmiita paketteja. Keski-Euroopassa turvallisuusnäkökulmat ovat todennäköisesti entistä korkeammassa kurssissa.

Twitteristä löytyy alasta keskustelevia ja Facebookissakin on aiheeseen liittyviä keskusteluryhmiä.

Moderneimmissa kohteissa kaikki rakennuksen säätöjärjestelmät ovat liitettynä yhdeksi kokonaisuudeksi, kiinteistönohjausjärjestelmäksi, jota voi valvoa ja hallita tarvittaessa keskitetysti yhdestä paikasta.

Toimistorakennuksissa kiinteistönohjausjärjestelmät ovat jo yleistyneitä ja tavallisia, mutta asuinrakentamiseen integroidut järjestelmät ovat vasta tulossa. Mietin tuon kuvan perusteella, että suuret hotellit ja kongressikeskukset ovat hankkeita, joihin alussa voimme suunnata katseemme.

Kiinteistönohjausjärjestelmät mahdollistavat paljon monipuolisemman valaistuksen ohjauksen, kuin perinteinen kiinteä kytkin-valaisin yhdistelmä.

Murto- ja palohälyttimet vaativat vakuutusyhtiöiden hyväksynnän. Vakuutusyhtiöiden kanssa pitää puhua.

Murtohälyttimissä on mahdollista käyttää samoja tunnistimia kuin valaistuksenkin ohjauksessa. Järjestelmän toimintaa tehostamaan on mahdollista lisätä myös videovalvonta, joka käynnistyy esimerkiksi murron tapahtuessa.

Varsinkin isommissa rakennuksissa ei aina kaikkia toimintoja saada integroitua yhden tekniikan avulla. Tällöin eri tekniikkaa käyttävien järjestelmien välillä on käytettävä yhteistä tiedonsiirtoprotokollaa. Järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon on olemassa standardeja kuten Modbus ja BACnet.

Tunnistimet ja toimilaitteet kommunikoivat keskenään kukin ennalta ohjelmoiduilla toiminnoillaan ryhmäosoitteen avulla.

Pohjimmiltaan taloautomaatio on samanlaista kuin mikä tahansa muukin automaatio, mutta komponenttien määrä on rajoitetumpi ja sovelluskohteet aina samantyyppisiä. Tästä syystä taloautomaatioon on erikoistuneita järjestelmiä olemassa.

Saneerauskohteisiin langaton järjestelmä on usein helpoin vaihtoehto, sillä silloin ei tarvitse erillisiä väyläkaapeleita vetää ollenkaan. Uusissa kohteissa ainakin itse suosisin langallisia vaihtoehtoja niiden toimintavarmuuden ja huoltovapauden takia.

Kiinteistönohjausjärjestelmiin liittyen voisi vielä tutkia saavutettavan hyödyn ja järjestelmän hinnan suhdetta.

Seminaarissa ja näyttelyissä esitettyjen järjestelmien hinnat vaihtelevat ja niin myös järjestelmien ominaisuudet ja mahdollisuudet. Pitää vähän tutkia talokohtaisten pakettien hintahaarukkaa. Miten paljon on myytävä, että avainhenkilökulut saadaan maksettua? Kustannukset ovat 100 000 euroa per henkilö.

Energian säästön lisäksi kiinteistönohjausjärjestelmällä tavoitellaan ennen kaikkea parempaa asumismukavuutta. Tämä on hyvin subjektiivinen käsite ja täten saavutettava hyötysuhde on vaikea määritellä. Toimistoissa tavoitellaan tietenkin työn tehokkuutta.

Ei kommentteja: