maanantai 3. maaliskuuta 2008

Bloggaaminen on paljon helpompaa

Suomen sodan alkuvaiheista kerrotaan, että kuningas Kustaa IV Aadolf oli Tukholmassa uutispimennossa. Valtakunnan kaukaisessa itäosassa oli alkanut viikko sitten sota, mutta kuningas ei vielä tiennyt siitä - aavisti kyllä. Sota ei tullut yllätyksenä.

Kuinka kunigas sai tiedon siitä, että venäläiset olivat tulleet yli Kymijoesta ja olivat edenneet Hollolaan, Mäntsälään ja Sipoon kirkolle.

Optinen lennätin oli aikansa informaatioteknologian huippua ja Ruotsi kommunikaation edelläkävijä. Vain Ranska oli sitä modernimpi - Napoleon sai tietoja samankaltaisen optisen lennättimen avulla.

Valtakunnan itäraja Kymijoella oli niin valtavan kaukana. Pohjanlahtea ei ankaran talven ja ahtojäiden vuoksi käynyt ylittäminen, Suomeen oli kuljettava Tornion kautta.

Turkulaisen Abraham Edelcrantzin kehittämän optisen lennättimen taulussa oli yhdeksän läppää, joilla oli lukuarvot 1,2 ja 4. Eckerön optisen lennättimen huipulla oli kymmenen läppää, joita voitiin avata ja sulkea köysien avulla. Läpillä pystyttiin muodostamaan 1024 koodia.

Armeijan päämajasta Helsingistä oli lähtenyt kuriiri viemään tietoa Tukholmaan. Kuriirilta kului viikko päästä Ahvenanmaan läntisimpään osaan Eckeröhön, mutta sieltä sanoma ylitti meren muutamassa minuutissa.

Sotilaallisia viestintätarpeita varten oli koodikirja, jossa valmis lause "Ruuti alkaa loppua" tai yksittäinen sanan "Kymijoki", tavu tai kirjain.

Lennätinlinjan seuraava asema Eckeröstä Tukholman suuntaan oli Signalskärillä 15 kilometrin päässä keskellä Ahvenanmerta. Sieltä mantereelle Grisslahamniin oli 30 kilometriä. Mantereen puolella oli vielä 13 linkkiasemaa - ja viesti saapui kuninkaanlinnaan: venäläiset olivat tulleet yli Kymijoen.

Signalskärillä oli vahdittava kaukoputkella molemmissa horisonteissa häämöttäviä lennätinasemia, tunnista toiseen, päivästä toiseen. Joskus viestin saapumisesta ilmoitettiin myös kanuunanjysäyksellä. Mutta vahdissa oli oltava, huolimattomuudesta seurasi sakko tai ruumiillinen rangaistus.

Signalskäretillä asui tuohon aikaan viisi perhettä. Elämä oli ankaraa: talvisaikaan pyydettiin hylkeitä. Lennätinasema työllisti monta miestä, sillä koko valoisan ajan piti tähystää. Keskellä talvea työvuoro oli lyhyt, tylsä ja ankea.

Viestintäväline ei tarjonnut viihdettä, ei ollut YouTube, ei musavideoita. Sitten, hyytävänä pakkaspäivän iltana, juuri ennen auringonlaskua - karkauspäivänä 29.2.1808 tasan 200 vuotta sitten - läpät kääntyivät 15 kilometrin päässä Eckerön Storbyn tornissa. Nopeasti kiskottiin köysillä omat läpät samaan asentoon.

Läpät Eckerön tornissa vaihtuivat. Taas sama kuvio omaan torniin ja niin edelleen. Suuri uutinen oli lentänyt miesten päiden ylitse halki Ahvenanmeren. Viesti ehti meren yli juuri ennen pimeää. Grisslehamnista eteenpäin lennätintä ei enää voitu käyttää, vaan kuriiri lähti viemään viestiä kuninkaalle yötä myöten.

Tieto oli perillä kuninkaanlinnassa aamulla 1. maaliskuuta 1808.

Optinen lennätin edellytti tietysti hyvää näkyvyyttä. Mikäli näkyvyyttä ei olisi ollut, olisi varmaan kuriirin pitänyt lähteä ylittämään Ahvenanmerta jäitse. Ahto- ja ajojäät tekivät sen erittäin vaaralliseksi, mutta myös tavallisen postin oli ylitettävä meri kahdesti viikossa. Arvopostin oli kierrettävä koko Pohjanlahti.

Signalskärin optinen lennätin toimi vuoteen 1808 asti, kunnes venäläiset tuhosivat sen. Amerikkalaisten taannoisessa Irakin hyökkäyksessä tuhottiin ensin viestintäyhteydet. Irakilaisen sodanjohdon yhteys joukkoihin katkaistiin. Sen jälkeen kuviot ovat muuttuneet sissi- ja kaupunkisodan suuntaan. Yhtenäisen armeijan sijasta taistelua jatkavat itsenäisinä soluina toimivat isku- ja itsemurhajoukot. Itseohjautuvat organisaatiot pystyvät toimimaan äärimäisissä olosuhteissa käyttäen hit- and run taktiikkaa.

Viesti olisi ollut vaarassa ja joka tapauksessa myöhästynyt vieläkin enemmän. Olosuhteet Ahvenanmerellä olivat ilmeisesti erittäin vaikeat, sillä armeijan ylipäälliköksi nimitetty Wilhelm Mauritz Klingspor ei ryhtynyt oikaisemaan Tukholmasta meren poikki vaan oli lähtenyt melkein kuukautta aiemmin kiertämään Suomeen Tornion kautta. Se oli huikean pitkä matka reellä. Ja hänellä ainakin oli kova kiire.

Viestinnän tehokkuudella on ratkaiseva merkitys nykyaikaisessa "markkinasodassa". Nykyään pienimmilläkin yrityksillä on käytössään tehokkaammat työkalut kuin 1808 Euroopan mahtivaltiolla Ruotsilla. Haasteenamme on tänään, mediakohun valtavuudesta johtuen, löytää keinot viestimme perille saamiseksi. Nopeutta, tehoa ja kaistaa on riittävästi, työkalut ovat nopeita ja helppokäyttöisiä, mutta osaamisen siirtämistä jarruttavat sekä viestin lähettäjien että vastaajien kyky muotoilla ja tulkita monimutkaistuvaa ja jatkuvaa tietovirtaa.

Lähde: Ilkka Malmberg HS Suoemen sotaa käsittelevä artikkeli.
Lähetä kommentti