torstai 4. maaliskuuta 2010

Mikroduunit pirstoutuvat entistä pienemmiksi murusiksi

20100303-074Janne Saarikko pohti Sitrassa 3.3.2010, miten mikroduunit pirstoutuvat entistä pienemmiksi, kun korporaatio-Suomi ja maamme vahva julkinen sektori murenevat reuna-alueiltaan.

Mikroduunin kannalta lokaatio tai hyperlokaatio ovat tärkeämpiä käsitteitä kuin kansallinen Suomi tai globaali. Mikroduunien luonteeseen kuuluu “paikallisuus”.

On keikkoja, joita ei kannata tehdä kuin muutaman sadan metrin säteellä ja hommia, jotka mahdollistavat jopa tunnin meno-paluun ilman että tuottavuus siitä kärsii.

Leipä on pieninä palasina maailmalla ja toisaalta myös pikkusilppuna paikallisilla markkinoilla. Japanilainen Otetsudai Network pureutuu mobiilisti ja GPS:llä hyperpaikallisiin tarpeisiin. Suurkaupungissa näitä 24/7 duuneja on jatkuvasti ja niiden organisointiin on siellä kehitetty toimiva konsepti.

Suomi harvaan asutettuna maana tarjoaa toisenlaisen haasteena, koska paikallisuus ei ole yhtä korostettua. Täällä kuvittelisin, että tekemisen tarve (kysyntä) ja osaaminen eivät kohtaa yhtä helposti kuin Tokiossa. Juttelen tästä Akin kanssa 18.3.2010 Helsingin lentokentällä.

Lähetä kommentti