torstai 14. helmikuuta 2008

Iltapäivälehdet menevät online

Iltapäivälehdet ovat oivaltaneet, mihin suuntaan maailma on kallellaan. Ne ovat kulkeneet suunnannäyttäjinä monissa asioissa kuten:
  1. henkilöityminen
  2. viihteellisyys
  3. keventyminen
Seuraavaksi vuorossa on keltaisen lehdistön siirtyminen verkkoon. Loppuvuona IS:n verkkosivut työnsivät kiihtyvällä tahdilla tavaraa ilmaiseksi verkkoon.

Verkkovierailuja seuraavan TSN-Gallupin tilastot kertovat, että iltapäivälehdet ovat menestyneet riskistrategiassaan. Viikoittain niiden sivuilla käy keskimäärin jo runsaat miljoona lukijaa, yli sataviisikymmentätuhatta päivässä.

Se on miltei saman verran kuin ne myyvät painettua lehteään. Esimerkiksi Ilta-Sanomat tarjosi Yhdysvaltain esivaalihuumassa toista sataa ulkomaan uutista perjantaina 4.2.2007 kaikkien kotimaan sähkeiden, viihde- ja urheilu-uutisten sekä muun media-aineiston ohessa.

Runsas nettitarjonta kostautuu printtilehden myynnissä. Vuodenvaihteen juhlakaudella molempia lehtiä myytiin 50 sentin eli yli 40 prosentin alennuksella. Virallisia myyntilukuja eivät tiedä kuin lehdet itse, mutta tarjoukset kielivät painetun lehden kasvavista menekkivaikeuksista.

Yhtiö on mediataloille hankala: maksavien lukijoiden lisäksi ne menettävät verkossa mainostuloja, sillä vaikka nettimainonta kasvaa, sen tuotto on lapsenkengissä. Ilmoitushinnat verkossa ovat vain murto-osa printtilehteen verrattuna.

Netin syöväreissä iltapäivälehdet yrittävät voittaa lähes hinnalla millä hyvänsä yleisön kiinnostuksen. Jos verkkolehti vetää lukijoita, niiden houkuttelemina ilmoittajien toivotaan tulevan perässä.

Kukaan ei vain tiedä, koska, miten tai millä hinnoin.

Muu media tunkee tiennäyttäjien vanavedessä nettiin. Kotimaisista mediajäteistä vain MTV3 päihittää niukasti iltapäivälehdet, mutta esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat saavat tyytyä viikossa yleensä alle miljoonaan kävijään.

Yle satsaa yhä enemmän nettipalveluunsa, mikä hermostuttaa kaupallisia kilpailijoita. Lupamaksuvaroin se saattaakin ylivertaisen arkistonsa avulla rakentaa vaikeasti voitettavan portaalin.

Sanomalehdistä ani harva on löytänyt verkkoyleisön. Taloussanomat ja Kauppalehti kirjauttavat parinsadan tuhannen kävijän luvut. Sanoman Taloussanomat on varsinainen uuden median koelaboratorio.

Kannattamaton sanomalehti lakkautettiin ja nyt tulosta yritetään tehdä pelkän verkon varassa. Vapaaehtoisten irtisanoutumisten jälkeen Talsaan jäi peräti 40 työntekijää - enemmän kuin yhdenkään toisen välineen nettijoukkoihin.

Jos on verkkomaailma hakusessa isoilla, pienillä se on hukassa. Maakuntalehdistä vain muutama yltää yli sadantuhannen haamurajan. Kärjessä ovat journalistisesti vahvat Kaleva ja Aamulehti.

Erityisen vaikeaa on aikakauslehdillä, sillä vain erikoislehti Mikrobit näyttää kunnolla kiinnostavan nettiyleisöä. Suomen Kuvalehden varttunut lukijakunta ei juurikaan surffaa netissä.

Uusi Suomea käy heidän oman ilmoituksensa mukaan lukemassa 70 000 nettiaktivistia. Jos luku on oikea, US kipuaa kepeästi kymmenen seuratuimman verkkosanomalehden joukkoon.

Uuden Suomen startti on ollut vaikea: vanhalta brändiltä odotettiin uutta, mutta saatiinkin vanhaa. Verkkosivu muistuttaa kuollutta ja kuopattua paperilehteä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Tasapano painetun ja sähköisen sanan välillä heilahti syksyllä 2007, kun Jokelan kouluammuskelu veti uutisnälkäiset nettiin.

Jokelan tiedontarve havahdutti mediatalot uuteen todellisuuteen.
Lähetä kommentti