Suomi eli pari kolme vuotta sitten todellisen matkailutieinnostuksen aikoja. Tiehallinnossa muistellaan, että vähän joka kylä oli tarjoamassa omaa yhteyttä matkailutieksi. Koko Suomen halkova kansallisväylä ja Helsingistä Vaasaan kulkeva Via Finlandia ovat turhaan tavoiteleet matkailutien asemaa.
Savolaisten Vihreän kullan kulttuurireitti n tuorein tulokas Suomen matkailuteiden joukossa, vaikka sen reittiä ei vielä ole maastoon merkittykään. Muita tämän hetken vahvoja kandidaatteja ovat pohjalaisten Sodan ja rauhan tie, joka rakentuu Suuren Pohjan sodan (1700 - 1721) ja vuosien 1808 - 09 sodan taistelujen muistolle ja jopa häijyille.
Eteläisen Suomen Kuninkaantielle on kehitteillä jatkoa: Postitie seuraisi vanhaa postireittiä Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.
Matkailureitiksi ei Tiehallinnon sääntöjen mukaan kelpaa mikä tahansa väylä, vaan ehdokkaalla on oltava:
Matkailureittien suurena ongelmana ovat lyhytjänteisesti asiaan suhtautuvat taustayhteisöt. Tiehallinto myöntää viranomaisena vain luvan matkailutie-merkin käyttöön, taustaorganisaatiolle jää kaikki muu aina merkin hankintaan, asennusta ja huoltoa myöten.
Hankkeet vaativatkin laajempaa maakunnallista ja alueellista yhteistyötä, ja tuastalta löytyykin usein maakuntaliittoja ainakin jossakin muodossa. Jos tie jää yksittäisten kuntien kontolle, toiminta tahtoo takkuilla.
Mikä tahansa kärrytie ei kelpaa, mutta valtaväylätkään eivät sovi matkailutien ajatukseen pienimuotoisesta, rauhallisesta menosta mukavissa maisemissa. Valtatiet on Tiehallinnon mukaan tarkoitettu kaikille, eikä ole tarkoituksenmukaista korostaa liikennemerkein vain yhtä käyttäjäryhmää.
Savolaisten Vihreän kullan kulttuurireitti n tuorein tulokas Suomen matkailuteiden joukossa, vaikka sen reittiä ei vielä ole maastoon merkittykään. Muita tämän hetken vahvoja kandidaatteja ovat pohjalaisten Sodan ja rauhan tie, joka rakentuu Suuren Pohjan sodan (1700 - 1721) ja vuosien 1808 - 09 sodan taistelujen muistolle ja jopa häijyille.
Eteläisen Suomen Kuninkaantielle on kehitteillä jatkoa: Postitie seuraisi vanhaa postireittiä Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.
Matkailureitiksi ei Tiehallinnon sääntöjen mukaan kelpaa mikä tahansa väylä, vaan ehdokkaalla on oltava:
- luonnetta
- tyyppillisesti omaleimaisia
- merkittäviä historiaan,
- kultuuriin
- luontoon ja/tai
- maisemaan littyviä arvoja
- CUVia?
Matkailureittien suurena ongelmana ovat lyhytjänteisesti asiaan suhtautuvat taustayhteisöt. Tiehallinto myöntää viranomaisena vain luvan matkailutie-merkin käyttöön, taustaorganisaatiolle jää kaikki muu aina merkin hankintaan, asennusta ja huoltoa myöten.
Hankkeet vaativatkin laajempaa maakunnallista ja alueellista yhteistyötä, ja tuastalta löytyykin usein maakuntaliittoja ainakin jossakin muodossa. Jos tie jää yksittäisten kuntien kontolle, toiminta tahtoo takkuilla.
Mikä tahansa kärrytie ei kelpaa, mutta valtaväylätkään eivät sovi matkailutien ajatukseen pienimuotoisesta, rauhallisesta menosta mukavissa maisemissa. Valtatiet on Tiehallinnon mukaan tarkoitettu kaikille, eikä ole tarkoituksenmukaista korostaa liikennemerkein vain yhtä käyttäjäryhmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti